1918

Tämä artikkeli käsittelee vuotta 1918. Elokuvasta kertoo artikkeli 1918 – mies ja hänen omatuntonsa.

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Vuosi 1918 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.

Tapahtumia

Tammikuu – maaliskuu

8. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson piti ”Neljäntoista kohdan puheensa”, jossa hän luonnosteli ensimmäisen maailmansodan jälkeistä uutta Eurooppaa. Puheen katsotaan johtaneen Kansainliiton syntyyn.
18.–19. tammikuuta – Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous kokoontui ainoaan istuntoonsa.
22. tammikuuta – Ukraina julistautui itsenäiseksi.
27. tammikuuta - Suomen sisällissota puhkeaa.
6. helmikuuta – Britanniassa naiset saivat äänioikeuden. Äänioikeusikäraja oli 30 vuotta; miehillä se oli 21 vuotta. Naisten äänioikeusikäraja laskettiin 21 vuoteen vuonna 1928.
10. helmikuuta – Neuvosto-Venäjä keskeytti Saksan kanssa käymänsä rauhanneuvottelut Brest-Litovskissa.
14. helmikuuta – Neuvosto-Venäjä siirtyi gregoriaaniseen ajanlaskuun, edellinen päivä oli juliaanisen kalenterin mukaan 1. helmikuuta.
16. helmikuuta – Liettua julistautui itsenäiseksi.
18. helmikuuta – Saksa aloitti uudelleen sotatoimet Neuvosto-Venäjää vastaan.
21. helmikuuta – Viimeinen Carolinanaratti-papukaijalajin tunnettu edustaja kuoli Cincinnatin eläintarhassa.
24. helmikuuta – Viro julistautui itsenäiseksi.
25. helmikuuta – Saksa miehitti Viron pääkaupungin Tallinnan.
3. maaliskuuta – Ensimmäinen maailmansota: Itävalta-Unkari ja Saksa sekä Neuvosto-Venäjä solmivat Brest-Litovskin rauhan, sota itärintamalla päättyy.
4. maaliskuuta – Ensimmäinen vahvistettu espanjantautitapaus havaittiin Yhdysvaltain armeijan Camp Funstonin koulutusleirillä Fort Rileyssä Kansasissa.
5. maaliskuuta – Neuvosto-Venäjän pääkaupunki siirrettiin Pietarista Moskovaan.
21. maaliskuuta – Toinen Sommen taistelu alkoi länsirintamalla.
23. maaliskuuta – Saksalainen 210 mm:n Pariisi-rautatietykki alkoi tulittaa Pariisia 114 kilometrin päästä. Tykki ampui maalis-elokuussa 1918 saksalaisten lähteiden mukaan 367 laukausta, ranskalaisten mukaan 320 laukausta, joista 183 putosi Pariisiin. 256 ihmistä kuoli ja 620 haavoittui tykin tulesta.
25. maaliskuuta – Valko-Venäjä julistautui itsenäiseksi.

Huhtikuu – kesäkuu

1. huhtikuuta – Britannian Kuninkaalliset ilmavoimat (RAF) perustettiin yhdistämällä Royal Flying Corps ja Royal Naval Air Service.
12. huhtikuuta – Saksan Itämeren-divisioona valloittaa Helsingin ja pitää valtausparaatin seuraavana päivänä.
21. huhtikuuta – Saksalainen sotilaslentäjä Manfred von Richthofen (Punainen Paroni) kuoli ilmataistelussa saatuaan luodin osuman sydämeensä Sommen yläpuolella.
28. huhtikuuta – Arkkiherttua Frans Ferdinandin Sarajevossa murhannut Gavrilo Princip kuoli vankilassa.
14. toukokuuta – Venäjän sisällissota: vapaaehtoinen vallankumousarmeija, myöhempi tšekkoslovakialainen legioona aloitti taistelun bolševikkeja vastaan.
26. toukokuuta – Georgia julistautui itsenäiseksi.
28. toukokuuta – Armenia ja Azerbaidžan julistautuivat itsenäisiksi.
1. kesäkuuta – Ensimmäinen maailmansota: Belleaun metsän taistelu alkoi.

Heinäkuu – syyskuu

6. heinäkuuta – Vasemmistoeseripuolueen kapina alkoi Moskovassa. He murhasivat Saksan suurlähettilään Wilhelm von Mirbach-Harffin provosoidakseen uuden sotatilan Saksan ja Neuvosto-Venäjän välille.
11. heinäkuuta – Liettuan kuningaskunta julistettiin.
15. heinäkuuta – 6. elokuuta – Toinen Marnen taistelu käytiin. Kyseessä oli viimeinen merkittävä saksalaisten hyökkäys länsirintamalla. Se päättyi saksalaisten tappioon, kun ympärysvallat aloittivat panssarivaunujen tukeman vastahyökkäyksen saksalaisten sivustaan.
17. heinäkuuta – Venäjän keisari Nikolai II perheineen surmattiin Jekaterinburgissa.
1. elokuuta – Venäjän sisällissota: Britannian joukot miehittivät Arkangelin, komentajan käskettiin tukea Valkoista armeijaa.
8. elokuuta – Amiensin taistelu: Australian ja Kanadan joukot aloittivat hyökkäyksen Saksan linjoja vastaan. Saksalainen kenraali Erich Ludendorff kutsui päivää myöhemmin mustaksi päiväksi Saksan armeijalle.
12. elokuuta – Urachin herttua Wilhelm Karl Florestan Gero Crescentiusille lähetettiin kutsu tulla Liettuan kuninkaaksi nimellä Mindaugas II.
30. elokuuta – Eseripuolueen Faina Kaplan ampui Neuvosto-Venäjän johtajaa Vladimir Leniniä. Samana päivänä murhattiin Neuvosto-Venäjän poliittisen poliisin Pietarin-päällikkö Moisei Uritski.
29. syyskuuta – Ympärysvaltojen joukot murtautuivat länsirintamalla saksalaisten Hindenburg-linjan läpi.
29. syyskuuta – Bulgaria pyysi ensimmäisenä keskusvalloista aselepoa sen jälkeen, kun serbialaisten, ranskalaisten ja kreikkalaisten joukkojen syyskuun puolivälissä aloittama hyökkäys oli murtanut bulgarialaisten puolustuslinjat Makedoniassa.

Lokakuu – joulukuu

3. lokakuuta – Saksan keisari Vilhelm II nimitti Max von Badenin Saksan kansleriksi.
28. lokakuuta – Tšekkoslovakia julistautui itsenäiseksi.
30. lokakuuta – Mudroksen aselepo : Turkki ja ympärysvallat solmivat aselevon.
2. marraskuuta – Urachin herttualle lähetetty kutsu tulla Liettuan kuninkaaksi peruttiin ja hyväksyttiin perustuslaki, jossa ei mainittu valtiomuotoa.
3. marraskuuta – Itävalta-Unkari solmi aselevon ympärysvaltojen kanssa.
8. marraskuuta – Saksan armeija poisti uskollisuutensa keisarilta.
9. marraskuuta – Saksan keisari Vilhelm II:n ilmoitettiin luopuneen kruunusta.
10. marraskuuta – Sosiaalidemokraatti Friedrich Ebert perusti Saksan uudeksi hallitukseksi kansanvaltuutettujen neuvoston.
11. marraskuuta – Saksa solmi aselevon ympärysvaltojen kanssa.
11. marraskuuta – Itävalta-Unkarin hallitsija, Itävallan keisari Kaarle I luopui kruunusta.
11. marraskuuta – Puola julistautui itsenäiseksi.
14. marraskuuta – Kenraali Józef Piłsudskista tuli Puolan valtiojohtaja.
14. marraskuuta – Tomáš Masaryk valittiin Tšekkoslovakian presidentiksi.
16. marraskuuta – Unkari julistettiin tasavallaksi.
18. marraskuuta – Latvia julistautui itsenäiseksi.
22. marraskuuta – Puna-armeija aloitti hyökkäyksen Viroon Narvan rajakaupungissa.
28. marraskuuta – Puna-armeija valtasi Narvan rajakaupungin Viron rajalla.
1. joulukuuta – Islannista tuli Tanskan alainen autonominen kuningaskunta.
1. joulukuuta – Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta, myöhempi Jugoslavia perustettiin.
1. joulukuuta – Ruotsin naiset saivat äänioikeuden.
21. joulukuuta – Puna-armeija eteni Virossa ja valtasi Tarton kaupungin.
27. joulukuuta – Ison-Puolan kapina alkoi.
30. joulukuuta – Ensimmäiset suomalaisvapaaehtoiset ns. I Suomalainen Vapaajoukko saapuivat Tallinnaan ja osallistuivat Viron tasavallan joukkojen tukena Viron vapaussotaan.

Suomi

Tammikuu – maaliskuu

4. tammikuuta – Ranska, Ruotsi, Saksa ja Neuvosto-Venäjä tunnustivat Suomen itsenäisyyden.
5. tammikuuta – Kreikka tunnusti Suomen itsenäisyyden.
6. tammikuuta – Helsingin järjestyskaarti vaihtoi nimensä Helsingin punakaartiksi ja julistautui riippumattomaksi sosiaalidemokraattisesta puolueesta.
9. tammikuuta – Sipoon kahakassa kaatui kaksi punakaartilaista, kun Helsingin punakaarti otti yhteen paikallisen suojeluskunnan kanssa Sipoossa. Svinhufvudin senaatti lähetti ratsumestari Harald Åkermanin Ruotsiin ostamaan aseita suojeluskunnille sekä järjestelemään jääkäreiden paluuta Suomeen.
10. tammikuuta – Norja ja Tanska tunnustivat Suomen itsenäisyyden.
11. tammikuuta – Sveitsi tunnusti Suomen itsenäisyyden.
12. tammikuuta – Eduskunta päätti antaa senaatille valtuudet lujan järjestysvallan luomiseen porvaripuolueiden äänin 97–85.
13. tammikuuta – Itävalta-Unkari tunnusti Suomen itsenäisyyden.
13. tammikuuta – Vladimir Lenin lupasi suuren asetoimituksen Suomen punakaarteille.
15. tammikuuta – Venäjän armeijassa 30 vuotta palvellut kenraaliluutnantti Carl Gustaf Emil Mannerheim valittiin Sotilaskomitean puheenjohtajaksi Claes Charpentierin tilalle.
16. tammikuuta – Senaatti myönsi rahoituksen poliisivoimien perustamista varten ja ilmoitti bolševikkien Suomen aluekomitealle, ettei niitä ollut suunnattu maassa vielä olevaa venäläistä sotaväkeä vastaan. Vasemmisto tulkitsi, että hallituksen poliisivoimat oli näin ollen muodostettu Suomen työväenliikkeen kukistamiseksi.
19.–20. tammikuuta – Viipurissa käytiin Pietisen tehtaan kahakka, jota osa tutkijoista pitää sisällissodan alkuna.
23. tammikuuta – Joukko eri puolilta Karjalankannasta koottuja suojeluskuntalaisia yritti miehittää Viipurin, mutta sai haltuunsa vain kaupungin rautatieaseman, minkä jälkeen punakaarti ajoi heidät illansuussa pakoon Viipurinlahdella sijaitsevalle Venäjänsaarelle.
25. tammikuuta – Suomen senaatti julisti suojeluskunnat maan viralliseksi armeijaksi nimellä Suomen tasavallan joukot, minkä työväenliike näki hyökkäyksenä Suomen työväestöä kohtaan.
25. tammikuuta – Senaattori Jalmar Castrén neuvotteli Suomen aluekomitean edustajan Ivar Smilgan kanssa venäläisen sotaväen poistamisesta maasta. Smilga ilmoitti venäläisten poistuvan Suomesta joka tapauksessa kahden kuukauden kuluessa.
26. tammikuuta – Suomen työväen toimeenpaneva komitea teki päätöksen vallankumouksen aloittamisesta. Työväen järjestyskaartit ja Helsingin punakaarti yhdistyivät Suomen Punaiseksi Kaartiksi.
28. tammikuuta – Mannerheimin johtamat suojeluskuntajoukot aloittivat venäläisten varuskuntien aseistariisunnan Pohjanmaalla. Suurimmat varuskunnat riisuttiin samana päivänä pääosin verettömästi, mutta Vaasan valtauksessa kuoli kaksi suojeluskuntalaista sekä ainakin 15 venäläistä.
29. tammikuuta – Mikkelin punakaartit antautuivat valkoisille.
31. tammikuuta – Punaiset teloittivat 15 suojeluskuntalaista Suinulan verilöylyssä Kangasalla.
1. helmikuuta – Osa Svinhufvudin hallituksen ministereistä aloitti toimintansa Vaasassa muodostamalla Vaasan senaatin.
5. helmikuuta – Saksa päätti hajottaa Jääkäripataljoona 27:n, jotta suomalaiset jääkärit voitiin kotiuttaa auttamaan valkoisia.
7. helmikuuta – Uuteenkaupunkiin kokoontuneet Vakka-Suomen suojeluskunnat vetäytyivät jään yli kohti Ahvenanmaata.
8. helmikuuta – Kuopion valtaus tapahtui verettömästi, kun kasarmialueelle ryhmittynyt punakaarti antautui käytännössä taistelutta.
12. helmikuuta – Mäntyharjun ja Mikkelin välillä käytiin kiivaita taisteluita. Punaiset joutuivat saarroksiin, mutta raivasivat ulospääsyn ja pakottivat valkoiset perääntymään.
13. helmikuuta – Jääkäripataljoona 27 hajotettiin. Liepājan kaupungissa järjestettiin jääkäreiden sotilasvala- ja lipunvihkiäistilaisuus.
15. helmikuuta – Ahvenanmaan miehitys alkoi ruotsalaisen laivasto-osaston maihinnousulla Eckeröhön.
17.–19. helmikuuta – Godbyn taistelut käytiin, joiden jälkeen valkoiset teloittivat kahdeksan Turun punakaartin jäsentä Färjsundetin jäällä. Yhteenotot jäivät sisällissodan ainoiksi taisteluiksi Ahvenanmaalla.
18. helmikuuta – Yleinen asevelvollisuus astui voimaan Vaasan senaatin päätöksellä.
21. helmikuuta – Punaisten ensimmäinen maanlaajuinen yleishyökkäys alkoi. Karjalan rintamalla alkoi Raudun taistelu, Satakunnan rintamalla puolestaan Pomarkun taistelut.
23. helmikuuta – Antrean rintamalla vieraillut valkoisten ylipäällikkö sekä kenraaliluutnantti Carl Gustaf Emil Mannerheim antoi kuuluisan miekkavalansa.
28. helmikuuta – Alankomaat tunnusti Suomen itsenäisyyden.
1. maaliskuuta – Suomen kansanvaltuuskunta ja Neuvosto-Venäjän hallitus solmivat valtiosopimuksen. Neuvosto-Venäjä sitoutui kotiuttamaan venäläiset joukot Suomesta ja luovuttamaan linnoitukset Suomen punaisille, mutta päätösten toimeenpano viivästyi. Pieni määrä venäläisiä sotilaita jäi vapaaehtoisesti Suomeen taistelemaan punaisten rinnalle.
2. maaliskuuta – Vatikaani tunnusti Suomen itsenäisyyden.
3. maaliskuuta – Brest-Litovskin rauhansopimus päätti Neuvosto-Venäjän ja Keskusvaltojen väliset sotatoimet. Sopimus velvoitti Neuvosto-Venäjän vetämään viimeisetkin joukkonsa pois Suomesta ja jätti Saksalle vapaat kädet Suomen alueella.
5. maaliskuuta – Saksalaiset nousivat maihin Eckerössä ja miehittivät ruotsalaisten hallussa olleen Ahvenanmaan.
6. maaliskuuta – Suomen ilmavoimat syntyi saatuaan ensimmäisen lentokoneensa lahjoituksena ruotsalaiselta Eric von Rosenilta.
7. maaliskuuta – Suomi solmi liittosopimuksen Saksan kanssa.
7. maaliskuuta – Saksa miehitti Ahvenanmaan.
10. maaliskuuta – Punaisten toinen yleishyökkäys alkoi.
15. maaliskuuta – Valkoisten suurhyökkäys Hämeen rintaman pohjoisosassa alkoi Kurun taistelulla. Samalla alkoi Tampereen taistelu.
16. maaliskuuta – Längelmäellä käytiin Länkipohjan taistelu, jonka jälkeen valkoiset teloittivat ainakin 80 antautunutta punakaartilaista Länkipohjan verilöylyssä.
17. maaliskuuta – Ison-Britannian ulkoasiainministeri Arthur Balfour sähkötti maan Washingtonin suurlähettiläälle, että Saksa pyrkii Suomen miehittämisellä Murmanskiin ja Kuolan niemimaalle.
24. maaliskuuta – Valkoiset piirittivät Tampereen.
28. maaliskuuta – Punaisten Tampereen-päämajan räjähdys tapahtui.

Huhtikuu – kesäkuu

3. huhtikuuta – Saksan interventio alkoi Itämeren-divisioonan noustessa maihin Hangossa.
6. huhtikuuta – Tampereen taistelu päättyi valkoisten voittoon.
8. huhtikuuta – Kansanvaltuuskunta pakeni Helsingistä Viipuriin.
13. huhtikuuta – Saksan Itämeren-divisioona valtasi Helsingin.
26. huhtikuuta – Kansanvaltuuskunta pakeni Neuvosto-Venäjälle.
29. huhtikuuta – Viipurin taistelu päättyi valkoisten voittoon.
4. toukokuuta – Senaatti palasi Helsinkiin.
5. toukokuuta – Viimeiset punaiset antautuivat Kymenlaaksossa Ahvenkoskella ja sisällissodan sotatoimet päättyivät.
5. toukokuuta – Kyösti Kallio piti Nivalan kirkossa sovinnonpuheen, jossa hän vaati valkoisten ja punaisten välisen vihanpidon lopettamista.
15. toukokuuta – Venäläiset vetäytyivät Inon linnakkeesta, jonka jälkeen ylipäällikkö Mannerheim julisti sodan päättyneeksi.
15. toukokuuta – Eduskunta kokoontui ensimmäisen kerran sisällissodan päätyttyä. Sosialidemokraattisista kansanedustajista oli paikalla ainoastaan Matti Paasivuori, ja myös suuri osa porvaripuolueiden kansanedustajista oli poissa.
16. toukokuuta – Valkoiset järjestivät voitonparaatin Helsingissä.
27. toukokuuta – P. E. Svinhufvud valittiin Suomen valtionhoitajaksi ja Paasikiven I hallitus aloitti. - Ruotsalainen prikaati pitää lähtökatselmuksen kenraali Mannerheimille Helsingissä ja palaa Turun kautta takaisin Ruotsiin.
29. toukokuuta – Vahvistettiin laki, jolla nykyinen Suomen lippu otettiin käyttöön.
31. toukokuuta – Ylipäällikkö Mannerheim erosi, ja hänen tilalleen tuli kenraalimajuri Karl Fredrik Wilkman. Valtiorikosoikeus perustettiin.
10. kesäkuuta – Ahvenanmaa erotettiin Turun ja Porin läänistä omaksi läänikseen.

Heinäkuu – syyskuu

22. heinäkuuta – Eduskunta antoi lain korkeimmasta oikeudesta ja korkeimmasta hallinto-oikeudesta.
24. heinäkuuta – Komppania suomalaisia sotilaita kaatoi 1910 pystytetyn Pietari Suuren patsaan Viipurin Tervaniemessä.
2. elokuuta – Eduskunta antoi lain suojeluskunnista.
7. elokuuta – Suomen hallitusmuodosta (tasavalta vai kuningaskunta) päättäminen siirtyi vaalien yli, kun asian kiireelliseksi julistaminen ei saanut eduskunnassa vaadittavaa 5/6:n enemmistöä taakseen. Kansanedustajat K. J. Ståhlberg ja Santeri Alkio jättivät samana päivänä senaatin puheenjohtajalle esityksen kansanäänestyksen järjestämisestä hallitusmuodosta.
9. elokuuta – Eduskunta päätti äänin 58–44 pyytää hallitusta aloittamaan kuninkaan vaalin valmistelut vuoden 1772 hallitusmuodon 38. pykälän mukaisesti.
26. elokuuta – Saksan keisari Vilhelm II otti vastaan Saksassa vierailleen valtionhoitaja P. E. Svinhufvudin ja kieltäytyi sallimasta poikansa prinssi Oskarin valitsemista Suomen kuninkaaksi.
28. elokuuta – Suomen Kommunistinen Puolue perustettiin Moskovassa.
1. syyskuuta – Repolan kunta ilmoitti irtautuvansa Venäjästä ja liittyvänsä Suomeen.
6. syyskuuta – Saksan ulkoasiainhallinto suostui Hessenin prinssin Friedrich Karlin asettumiseen Suomen kuningasehdokkaaksi.
16. syyskuuta – Suomen Sosialidemokraatti -lehti aloitti säännöllisen ilmestymisen.

Lokakuu – joulukuu

1. lokakuuta – Oikeusministeriöön perustettiin rikosrekisteri.
9. lokakuuta – Saksan keisarin lanko maakreivi Friedrich Karl Ludwig Konstantin von Hessen valittiin Suomen kuninkaaksi.
15. lokakuuta – Vahvistettiin vuokra-alueiden lunastuslaki eli torpparivapautus.
30. lokakuuta – Kaikki alle neljän vuoden vapausrangaistukseen tuomitut punaiset pääsivät ehdonalaiseen vapauteen.
11. marraskuuta – Ensimmäisen Maailmansodan katsotaan päättyväksi.
27. marraskuuta – Suomen senaatin virallinen nimi muutettiin valtioneuvostoksi ja senaattorin virkanimike vaihdettiin ministeriksi, lisäksi senaatin toimituskunnat muuttuivat ministeriöiksi ja senaatin prokuraattori valtioneuvoston oikeuskansleriksi.
27. marraskuuta – Ingmanin I hallitus aloitti.
8. joulukuuta – Nuorsuomalaisen Puolueen ja Kansanpuolueen enemmistöt perustivat Kansallisen Edistyspuolueen.
9. joulukuuta – Suomalaisen puolueen enemmistö ja Nuorsuomalaisen puolueen vähemmistö perustivat Kansallisen Kokoomuspuolueen.
12. joulukuuta – Gustaf Mannerheim valittiin Suomen valtionhoitajaksi.
14. joulukuuta – Friedrich Karl ilmoitti, ettei ryhdy Suomen kuninkaaksi.
16. joulukuuta – Saksan Itämeren divisioona piti lähtöparaatin Helsingissä ja poistui Suomesta.
30. joulukuuta – Ensimmäiset suomalaiset vapaaehtoiset lähtivät Helsingistä Viron vapaussotaan.

Syntyneitä

Tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Willy den Ouden, alankomaalainen uimari (k. 1997)
2. tammikuuta – Kai Noramies, suomalainen kuvanveistäjä, taidemaalari, graafikko ja kemisti (k. 1976)
2. tammikuuta – Onni Paronen, suomalainen lentomestari ja hävittäjälentäjä (k. 2010)
8. tammikuuta – Ilmari Koppinen, suomalainen veteraaniurheilija, apulaisprofessori ja sotaveteraani
11. tammikuuta – Edward A. Murphy, yhdysvaltalainen ilmailuinsinööri (Murphyn laki) (k. 1990)
14. tammikuuta – José Guillermo Lovell, argentiinalainen nyrkkeilijä ja olympiamitalisti (k. 1967)
15. tammikuuta – João Figueiredo, Brasilian presidentti (1979–1985) (k. 1999)
15. tammikuuta – Gamal Abdel Nasser, Egyptin presidentti (1956–1970) (k. 1970)
16. tammikuuta – Eliel Muoniovaara, suomalainen arkkitehti (k. 1993)
18. tammikuuta – Jaakko Suolahti, suomalainen historioitsija, antiikin tutkija (k. 1987)
23. tammikuuta – Gertrude B. Elion, vuoden 1988 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti (k. 1999)
24. tammikuuta – Gerhardt Boldt, saksalainen upseeri ja tietokirjailija (k. 1981)
24. tammikuuta – Oral Roberts, yhdysvaltalainen helluntailainen evankelista (k. 2009)
25. tammikuuta – Tranquilo Cappozzo, argentiinalainen soutaja ja olympiavoittaja (k. 2003)
26. tammikuuta – Nicolae Ceaușescu, Romanian kommunistidiktaattori, presidentti (1974–1989) (k. 1989, teloitettiin)
27. tammikuuta – Elmore James, yhdysvaltalainen blues-kitaristi ja laulaja (k. 1963)
27. tammikuuta – Antonín Mrkos, tšekkiläinen tähtitieteilijä, monien asteroidien ja komeettojen löytäjä (k. 1996)
28. tammikuuta – Suzanne Flon, ranskalainen näyttelijä (k. 2005)
29. tammikuuta – John Forsythe, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2010)
29. tammikuuta – Aili Jokelin, suomalainen teatteripukusuunnittelija (k. 2012/2013)
1. helmikuuta – Muriel Spark, skotlantilainen kirjailija (k. 2006)
6. helmikuuta – Osmo Ikola, suomalainen kielitieteilijä (k. 2016)
11. helmikuuta – Anne Stine Ingstad, norjalainen arkeologi (k. 1997)
12. helmikuuta – Julian Schwinger, vuoden 1965 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 1994)
17. helmikuuta – Volodymyr Štšerbytskyi, ukrainalainen kommunistipoliitikko (k. 1990)
20. helmikuuta – Henri Légaré, kanadalainen katolinen arkkipiispa (k. 2014)
20. helmikuuta – Victor Procopé, suomalainen RKP:n kansanedustaja (k. 1998)
22. helmikuuta – Alma Kaukinen, Lady Ostapeck, amerikansuomalainen valokuvaaja (k. 2017)
22. helmikuuta – Robert Wadlow, yhdysvaltalainen jättiläinen (maailman pisin ihminen: 272 cm) (k. 1940)
23. helmikuuta – Maja Ekelöf, ruotsalainen kirjailija ja siivoustyöntekijä (k. 1989)
25. helmikuuta – Bobby Riggs, yhdysvaltalainen tennispelaaja (k. 1995)
26. helmikuuta – Theodore Sturgeon, yhdysvaltalainen tieteiskirjailija (Enemmän kuin ihminen) (k. 1985)
27. helmikuuta – Harold Brownlow Martin, australialainen lentäjä ja Kuninkaallisten ilmavoimien kenraali (k. 1988)
2. maaliskuuta – Michael Rye, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä (k. 2012)
2. maaliskuuta – Paavo Vesterinen, suomalainen keskustalainen kansanedustaja (k. 1993)
3. maaliskuuta – Arthur Kornberg, vuoden 1959 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti (k. 2007)
5. maaliskuuta – James Tobin, vuoden 1981 ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä (”Tobinin veron” kehittäjä) (k. 2002)
13. maaliskuuta – Kaarina Koivisto, suomalainen aforismikirjailija (k. 1997)
16. maaliskuuta – Frederick Reines, vuoden 1995 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 1998)
18. maaliskuuta – Göran von Bonsdorff, suomalainen politiikan tutkija ja professori (k. 2009)
20. maaliskuuta – Oddvar Berrefjord, norjalainen poliitikko (k. 1999)
22. maaliskuuta – Cheddi Jagan, guayanalainen poliitikko, pääministeri 1961–1964, presidentti 1992–1997 (k. 1997)
22. maaliskuuta – Tauno Pylkkänen, suomalainen säveltäjä ja musiikkiarvostelija (k. 1980)
23. maaliskuuta – Émile Zinsou, Dahomen (nyk. Beninin) presidentti (1968–1989) (k. 2016)

Huhtikuu–kesäkuu

5. huhtikuuta – Juan Ferrero, espanjalainen kehonrakentaja (k. 1958)
6. huhtikuuta – Jussi Himanka, suomalainen toimittaja (k. 1987)
6. huhtikuuta – Alfredo Ovando, bolivialainen kenraali ja diktaattori, presidentti (1969–1970) (k. 1982)
8. huhtikuuta – Betty Ford, Yhdysvaltain presidentti Gerald Fordin puoliso (k. 2011)
10. huhtikuuta – Cornell Capa, unkarilais-yhdysvaltalainen valokuvaaja (k. 2008)
10. huhtikuuta – Nikolai Karakulov, neuvostoliittolainen pikajuoksija (k. 1988)
16. huhtikuuta – Spike Milligan, irlantilainen koomikko (k. 2002)
18. huhtikuuta – Veikko Asikainen, suomalainen jalkapalloilija ja maajoukkueen kapteeni (k. 2002)
18. huhtikuuta – Gabriel Axel, tanskalainen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja (k. 2014)
18. huhtikuuta – Kaija Ikävalko, suomalainen taidemaalari (k. 2015)
20. huhtikuuta – Kai Siegbahn, vuoden 1981 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ruotsalainen fyysikko (k. 2007)
22. huhtikuuta – Gunnar Korhonen, suomalainen yritysjohtaja ja ministeri (k. 2001)
23. huhtikuuta – Maurice Druon, ranskalainen kirjailija (k. 2009)
23. huhtikuuta – Aleksandr Ponomarjov, neuvostoliittolainen jalkapalloilija ja valmentaja (k. 1973)
3. toukokuuta – Saara Isojärvi, suomalainen kirjailija (k. 2016)
4. toukokuuta – Kakuei Tanaka, Japanin pääministeri (1972–1974) (k. 1993)
6. toukokuuta – Zayid ibn Sultan Al Nahyan, Yhdistyneiden Arabiemiraattien perustaja ja presidentti (1972–2004) (k. 2004)
6. toukokuuta – Eva Kolstad, norjalainen feministi ja poliitikko (k. 1999)
7. toukokuuta – Marjatta Kurenniemi, suomalainen kirjailija (k. 2004)
8. toukokuuta – Alli Vaittinen-Kuikka, suomalainen sairaanhoitojohtaja, sosiaalineuvos ja kansanedustaja (k. 2006)
11. toukokuuta – Richard Feynman, vuoden 1965 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (Feynmanin graafit) (k. 1988)
12. toukokuuta – Julius Rosenberg, yhdysvaltalainen kommunisti (k. 1953)
15. toukokuuta – Eddy Arnold, yhdysvaltalainen kantrilaulaja (k. 2008)
17. toukokuuta – Birgit Nilsson, ruotsalainen oopperalaulaja (k. 2005)
20. toukokuuta – Edward B. Lewis, vuoden 1995 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen geneetikko (k. 2004)
26. toukokuuta – Ahti Vuorensola, suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari (k. 1994)
27. toukokuuta – Yasuhiro Nakasone, Japanin pääministeri (1982–1987) (k. 2019)
31. toukokuuta – Vilho Ylönen, suomalainen ampuja (k. 2000)
3. kesäkuuta – Armas Puolimatka, suomalainen teollisuusjohtaja ja vuorineuvos (k. 1989)
6. kesäkuuta – Edwin G. Krebs, vuoden 1992 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti (k. 2009)
8. kesäkuuta – John D. Roberts, yhdysvaltalainen kemisti (k. 2016)
18. kesäkuuta – Jerome Karle, vuoden 1985 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen tiedemies (k. 2013)
18. kesäkuuta – Franco Modigliani, vuoden 1985 ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut italialais-yhdysvaltalainen taloustieteilijä (k. 2003)
28. kesäkuuta – Yrjö Kärkkäinen, suomalainen Rajavartiolaitoksen kenraaliluutnantti (k. 2017)
28. kesäkuuta – Eira Käär, suomalainen keramiikkataiteilija (k. 2015)
29. kesäkuuta – Matti A. Mela, suomalainen kirjailija (k. 2000)

Heinäkuu–syyskuu

2. heinäkuuta – Odd Sagør, norjalainen poliitikko (k. 1993)
3. heinäkuuta – Klaus Krogerus, suomalainen yritysjohtaja, toimittaja ja tietokirjailija (k. 1975)
4. heinäkuuta – Taufa’ahau Tupou IV, Tongan kuningas (1965–2006) (k. 2006)
4. heinäkuuta – Johnnie Parsons, yhdysvaltalainen kilpa-autoilija (k. 1984)
9. heinäkuuta – Jarl Wahlström, suomalainen Pelastusarmeijan johtaja (k. 1999)
13. heinäkuuta – Alberto Ascari, italialainen kilpa-autoilija ja maailmanmestari (k. 1955)
14. heinäkuuta – Ingmar Bergman, ruotsalainen Oscar-palkittu elokuva- ja teatteriohjaaja (k. 2007)
15. heinäkuuta – Bertram Brockhouse, vuoden 1994 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut kanadalainen fyysikko (k. 2003)
18. heinäkuuta – Reinaldo Gorno, argentiinalainen kestävyysjuoksija ja olympiamitalisti (k. 1994)
18. heinäkuuta – Nelson Mandela (”Madiba”), vuoden 1993 Nobelin rauhanpalkinnon saanut eteläafrikkalainen vapaustaistelija ja Etelä-Afrikan presidentti (1994–1999) (k. 2013)
27. heinäkuuta – Jopie Selbach, alankomaalainen uimari (k. 1998)
27. heinäkuuta – Eero Sipilä, suomalainen säveltäjä, musiikkipedagogi ja urkuri (k. 1972)
27. heinäkuuta – Samuli Suomela, suomalainen maataloustieteen professori ja ministeri (k. 2012)
28. heinäkuuta – Penaia Ganilau, Fidžin ensimmäinen presidentti (1987–1993) (k. 1993)
29. heinäkuuta – Veikko Leppänen, suomalainen kuvanveistäjä (k. 1969)
31. heinäkuuta – Paul D. Boyer, vuoden 1997 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti (k. 2018)
1. elokuuta – Artur Brauner, puolalaissyntyinen saksalainen elokuvatuottaja (k. 2019)
5. elokuuta – Eeva Lilja, suomalainen nuortenkirjailija (k. 1979)
9. elokuuta – Robert Aldrich, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (k. 1983)
9. elokuuta – Lauri Kokkonen, suomalainen näytelmäkirjailija, lääninkouluneuvos ja professori (k. 1985)
10. elokuuta – Bernd Alois Zimmermann, saksalainen säveltäjä (k. 1970)
12. elokuuta – Lars Pettersson, suomalainen taidehistorioitsija (k. 1993)
13. elokuuta – Frederick Sanger, vuosien 1958 ja 1980 Nobelin kemianpalkinnot saanut englantilainen kemisti (k. 2013)
19. elokuuta – Shankar Dayal Sharma, Intian presidentti (1992–1997) (k. 1999)
22. elokuuta – Tauno Penttinen, suomalainen runoilija (k. 1990)
25. elokuuta – Louis Bernstein (”Leonard Bernstein”), yhdysvaltalainen kapellimestari ja säveltäjä (k. 1990)
26. elokuuta – Katherine Johnson, yhdysvaltalainen matemaatikko (k. 2020)
28. elokuuta – Kaarlo Neuvonen, suomalainen geologi, paleomagnetismin tutkija (k. 2014)
28. elokuuta – Ole Wasz-Höckert, suomalainen lääkäri, kansanedustaja ja professori (k. 2015)
28. elokuuta – Ossian Wuorenheimo, suomalainen eversti (k. 2015)
3. syyskuuta – Helen Wagner, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2010)
8. syyskuuta – Derek Barton, vuoden 1969 Nobelin kemianpalkinnon saanut brittiläinen kemisti (k. 1998)
8. syyskuuta – Kjølv Egeland, norjalainen kirjallisuustieteilijä ja poliitikko (k. 1999)
9. syyskuuta – Oscar Luigi Scalfaro, italialainen poliitikko (k. 2012)
16. syyskuuta – Sanelma Kuusisto, suomalainen runoilija (k. 1995)
24. syyskuuta – Emilio Q. Daddario, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko (k. 2010)
27. syyskuuta – Vibeke Falk, norjalainen näyttelijä (k. 2011)
27. syyskuuta – Martin Ryle, vuoden 1974 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut brittiläinen radioastronomi ja Astronomer Royal (k. 1984)

Lokakuu–joulukuu

1. lokakuuta – Nathalie Lind, tanskalainen poliitikko (k. 1999)
2. lokakuuta – Lars Orup, ruotsalainen toimittaja (k. 2007)
4. lokakuuta – Kenichi Fukui, vuoden 1981 Nobelin kemianpalkinnon saanut japanilainen kemisti (k. 1998)
5. lokakuuta – Heikki Siren, suomalainen arkkitehti (k. 2013)
6. lokakuuta – André Pilette, belgialainen Formula 1 -kuljettaja (k. 1993)
8. lokakuuta – Karin Andersson, ruotsalainen poliitikko (k. 2012)
8. lokakuuta – Curt Lincoln, suomalainen liikemies ja kilpa-autoilija (k. 2005)
8. lokakuuta – Jens Christian Skou, vuoden 1997 Nobelin kemianpalkinnon saanut tanskalainen kemisti (k. 2018)
10. lokakuuta – Yigal Allon, israelilainen Työväenpuolueen poliitikko (k. 1980)
11. lokakuuta – Lauri Sutela, suomalainen kenraali (k. 2011)
12. lokakuuta – Helge Nielsen, tanskalainen poliitikko (k. 1991)
16. lokakuuta – Tony Rolt, brittiläinen kilpa-autoilija (k. 2008)
17. lokakuuta – Margarita Carmen Cansino (”Rita Hayworth”), yhdysvaltalainen näyttelijätär (k. 1987)
18. lokakuuta – Bobby Troup, yhdysvaltalainen näyttelijä, jazzpianisti ja lauluntekijä (k. 1999)
24. lokakuuta – Olavi J. Mattila, suomalainen teollisuusjohtaja ja ministeri (k. 2013)
24. lokakuuta – Heikki Törmä, suomalainen kansanedustaja (SDP, TPSL) (k. 1993)
26. lokakuuta – Eric Ericson, ruotsalainen kuoronjohtaja ja professori (k. 2013)
26. lokakuuta – Diana Serra Cary ("Baby Peggy"), yhdysvaltalainen lapsinäyttelijä (k. 2020)
30. lokakuuta – Tuire Orri, suomalainen laulaja ja näyttelijä (k. 2007)
2. marraskuuta – Tomira Savtschenko, suomalainen elokuvakriitikko (k. 2005)
7. marraskuuta – Billy Graham, yhdysvaltalainen pappi ja evankelista (k. 2018)
8. marraskuuta – Hardi Tiidus, virolainen televisiotoimittaja, tietokirjailija ja kääntäjä (k. 1999)
9. marraskuuta – Spiro Agnew, yhdysvaltalainen poliitikko (Yhdysvaltain varapresidentti) (k. 1996)
10. marraskuuta – Ernst Otto Fischer, vuoden 1973 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen kemisti (k. 2007)
13. marraskuuta – Werner Aspenström, ruotsalainen runoilija ja kirjailija (k. 2017)
22. marraskuuta – Pauli Hirvonen, suomalainen ilmailukirjailija (k. 1971)
22. marraskuuta – Mikko Juva, suomalainen professori ja Suomen arkkipiispa (k. 2004)
24. marraskuuta – Pekka Oivio, suomalainen ammattiyhdistysjohtaja (k. 2000)
30. marraskuuta – Efrem Zimbalist Jr., yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2014)
2. joulukuuta – Ove Guldberg, tanskalainen poliitikko (k. 2008)
4. joulukuuta – Robert Ettinger, yhdysvaltalainen tieteilijä, kryoniikan perustaja (k. 2011)
5. joulukuuta – Eero Salovaara, suomalainen ekonomi, OTK:n pääjohtaja 1966–1981 (k. 1996)
10. joulukuuta – Erkki Aho, suomalainen muusikko ja kapellimestari (k. 2002)
10. joulukuuta – Helena Tynell, suomalainen lasimuotoilija (k. 2016)
11. joulukuuta – Aleksandr Solženitsyn, vuoden 1970 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut venäläinen kirjailija ja historioitsija (Vankileirien saaristo) (k. 2008)
12. joulukuuta – Seija Sora, suomalainen näyttelijä (k. 1983)
21. joulukuuta – Kurt Waldheim, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri ja Itävallan presidentti (1986–1992) (k. 2007)
23. joulukuuta – Helmut Schmidt, Saksan liittokansleri (1974–1982) (k. 2015)
24. joulukuuta – Dave Bartholomew, yhdysvaltalainen muusikko, lauluntekijä ja musiikkituottaja (k. 2019)
25. joulukuuta – Ahmed Ben Bella, Algerian ensimmäinen presidentti (1963–1965) (k. 2012)
25. joulukuuta – Anwar Sadat, vuoden 1978 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Egyptin presidentti (1970–1981) (k. 1981)
29. joulukuuta – Mado Robin, ranskalainen koloratuurisopraano (k. 1969)

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1918 kuolleista henkilöistä

Tammikuu–maaliskuu

3. tammikuuta – Johan Wilhelm Runeberg, suomalainen lääketieteen professori, valtioneuvos ja RKP:n kansanedustaja (s. 1843)
6. tammikuuta – Georg Cantor, saksalainen matemaatikko, joukko-opin perustaja (s. 1845)
21. tammikuuta – Emil Jellinek, itävaltalainen diplomaatti, liikemies, kilpa-ajaja ja autoteollisuuden kehittäjä (s. 1853)
26. tammikuuta – Antti Santaholma, suomalainen kauppias, laivanvarustaja ja sahateollisuuden harjoittaja (s. 1840)
27. tammikuuta – Teodor Hjelt, suomalainen merenkuuntarkastaja, merikapteeni ja Helsingfors Segelsällskapin kommodori (s. 1853)
1. helmikuuta – Juho Halme, suomalainen yleisurheilija ja toimittaja (s. 1888)
1. helmikuuta – Ivar Thomé, suomalainen arkkitehti (s. 1882)
1. helmikuuta – Valter Thomé, suomalainen arkkitehti (s. 1874)
1. helmikuuta – William Thomé, suomalainen metsänhoitaja (s. 1880)
4. helmikuuta – Reino Vuolle, suomalainen jääkäri (s. 1895)
6. helmikuuta – Gustav Klimt, itävaltalainen taidemaalari (s. 1862)
7. helmikuuta – Taavi Pesonen, suomalainen näyttelijä (s. 1846)
8. helmikuuta – Louis Renault, vuoden 1907 Nobelin rauhanpalkinnon saanut ranskalainen lakimies (s. 1843)
10. helmikuuta – Abd-ul-Hamid II, Turkin sulttaani 1876–1909 (s. 1842)
10. helmikuuta – Ernesto Teodoro Moneta, vuoden 1907 Nobelin rauhanpalkinnon saanut italialainen sanomalehtimies ja pasifisti (s. 1833)
12. helmikuuta – Vilho Penttilä, suomalainen arkkitehti (s. 1868)
26. helmikuuta – Arlex Blomqvist, suomenruotsalainen runoilija (s. 1898)
26. helmikuuta – Otto Jensen, norjalainen piispa ja poliitikko (s. 1856)
2. maaliskuuta – Johannes Jääskeläinen, suomalainen insinööri, varatuomari ja lääninsihteeri (s. 1879)
3. maaliskuuta – Hjalmar Marttinen, suomalainen voimistelija, Jyryn komppanian päällikkö (s. 1884)
9. maaliskuuta – Frank Wedekind, saksalainen näytelmäkirjailija ja näyttelijä (s. 1864)
11. maaliskuuta – Oskar August Rosenqvist, suomalainen taloustieteilijä (s. 1881)
13. maaliskuuta – César Cui, venäläinen säveltäjä ja musiikkikriitikko (s. 1835)
15. maaliskuuta – Lili Boulanger, ranskalainen säveltäjä (s. 1893)
25. maaliskuuta – Claude Debussy, ranskalainen säveltäjä (s. 1862)
30. maaliskuuta – Hugo Salmela, suomalainen punakaartilaispäällikkö (s. 1884)

Huhtikuu–kesäkuu

8. huhtikuuta – Willy Hussmann (”Willy Heinz”), Suomen sisällissotaan osallistunut saksalainen sotilas (s. 1895)
9. huhtikuuta – Niko Pirosmani, georgialainen naivistinen taidemaalari (s. 1862)
13. huhtikuuta – Jüri Vilms, virolainen toimittaja, valtiomies ja juristi (s. 1889)
20. huhtikuuta – Karl Ferdinand Braun, vuoden 1909 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko (s. 1850)
21. huhtikuuta – Manfred von Richthofen (”Punainen paroni”), saksalainen hävittäjälentäjä (s. 1892)
28. huhtikuuta – Gavrilo Princip, bosnianserbialainen anarkisti (Sarajevon laukausten ampuja) (s. 1894) (tuberkuloosi)
3. toukokuuta – Oskar Kaipio, suomalainen SDP:n kansanedustaja (s. 1874)
6. toukokuuta – Juhani Siljo, suomalainen kirjailija (s. 1888)
10. toukokuuta – Jussi Rainio, suomalainen toimittaja, osuustoimintamies ja kansanedustaja (s. 1878)
18. toukokuuta – Toivo Kuula, suomalainen säveltäjä (Häämarssi) (s. 1883)
20. toukokuuta – Albin Krabbe, suomalainen näyttelijä (s. 1879)
21. toukokuuta – Algot Untola (”Algoth Tietäväinen”, ”Maiju Lassila”, ”Irmari Rantamala”), suomalainen lehtimies ja kirjailija (s. 1868)
25. toukokuuta – Carl Berner, norjalainen poliitikko (s. 1841)
25. toukokuuta – Elli Kokko, suomalainen punakaartin naiskomppanian päällikkö (s. 1893)
30. toukokuuta – Georgi Plehanov, venäläinen sosialistipoliitikko (s. 1856)
1. kesäkuuta – Richard Faltin, suomalainen säveltäjä, urkuri ja musiikkipedagogi (s. 1835)
4. kesäkuuta – Charles W. Fairbanks, Yhdysvaltain varapresidentti (s. 1852)
6. kesäkuuta – Walter Johan Borg, suomalainen kauppias, idealisti ja sosialisti (s. 1870)
10. kesäkuuta – Arrigo Boito, italialainen säveltäjä, kirjailija ja oopperalibretisti (s. 1842)
12. kesäkuuta – Mikael Aleksandrovitš Romanov, venäläinen suuriruhtinas, keisari Aleksanteri III:n poika (s. 1878)
20. kesäkuuta – Helmi Selin, suomalainen kirjailija (s. 1874)

Heinäkuu–syyskuu

3. heinäkuuta – Mehmet V, Osmanien valtakunnan sulttaani (1909–1918) (s. 1844)
5. heinäkuuta – Georg Edvard Ramsay, suomalainen jalkaväenkenraali (s. 1834)
6. heinäkuuta – Wilhelm von Mirbach-Harff, saksalainen kreivi ja diplomaatti (s. 1871)
11. heinäkuuta – Mihail Murjajov, venäläinen puna-armeijan komentaja ja sotilaskapinan johtaja (s. 1880)
17. heinäkuuta – bolševikkien teloittamat Venäjän keisariperheen jäsenet:
- Nikolai II, Venäjän keisari (1894–1917) (s. 1868)
- Aleksandra Fjodorovna, Venäjän keisarinna, keisari Nikolai II:n puoliso
- Olga, Nikolai II:n tytär (s. 1895)
- Tatjana, Nikolai II:n tytär (s. 1897)
- Marija, Nikolai II:n tytär (s. 1899)
- Anastasia, Nikolai II:n tytär (s. 1901)
- Aleksei, Nikolai II:n poika (s. 1904)
31. heinäkuuta – Peter Nansen, tanskalainen kirjailija (s. 1861)
4. elokuuta – Kurt Ekman, suomenruotsalainen kirjailija (s. 1892)
5. elokuuta – Vilho Itkonen, suomalainen sosialistinen agitaattori, arkkiveisujen tekijä, kansanperinteen kerääjä ja filosofi (s. 1872)
8. elokuuta – Eusebi Güell, katalonialainen liikemies (s. 1846)
9. elokuuta – František Plesnivý, itävalta-unkarilainen arkkitehti (s. 1845)
24. elokuuta – Ernst Sundvik, suomalainen fysiologisen kemian ja farmakologian professori (s. 1849)
30. elokuuta – Moisei Uritski, venäläinen vallankumouksellinen (s. 1873)
31. elokuuta – Francis Cromie, brittiläinen laivaston kapteeni ja laivastoattasea (s. 1882)
3. syyskuuta – Faina Kaplan, venäläinen sosialistivallankumouksellinen (s. 1890)
6. syyskuuta – Gunnar Mörn, suomenruotsalainen toimittaja (s. 1883)
17. syyskuuta – Emil Hällström, suomalainen kapellimestari ja säveltäjä (s. 1864)
20. syyskuuta – Məşədi Əzizbəyov, azerbaidžanilainen bolševikki ja vallankumousjohtaja (s. 1876)
20. syyskuuta – Stepan Šaumjan, armenialainen kommunisti, vallankumouksellinen ja bolševikki (s. 1878)
22. syyskuuta – Magomed-Ali Dahadajev, dagestanilainen bolševikkijohtaja (s. 1882)
23. syyskuuta – Gustaf Adolf Ramsay (nuorempi), suomalainen Venäjän armeijan kenraalimajuri (s. 1842)
28. syyskuuta – Georg Simmel, saksalainen sosiologi ja filosofi (s. 1858)

Lokakuu–joulukuu

5. lokakuuta – Roland Garros, ranskalainen hävittäjälentäjä (s. 1888)
8. lokakuuta – Tuomas Suokas, suomalainen talollinen, kauppias ja valtiopäiväedustaja (s. 1849)
13. lokakuuta – António Fragoso, portugalilainen säveltäjä ja pianisti (s. 1897)
21. lokakuuta – Konstantin Kovanko, venäläinen eversti ja diplomaatti, Viaporin viimeinen venäläinen komendantti (s. 1873)
24. lokakuuta – César Ritz, sveitsiläinen liikemies ja hotellinomistaja (s. 1850)
31. lokakuuta – Egon Schiele, itävaltalainen taidemaalari (s. 1890)
31. lokakuuta – István Tisza, unkarilainen poliitikko (s. 1861), murhattiin
1. marraskuuta – Nikolai Podgurski, venäläinen kontra-amiraali (s. 1877)
4. marraskuuta – Wilfred Owen, englantilainen sotilas ja runoilija (s. 1893)
8. marraskuuta – Olga Rozanova, venäläinen avantgardetaiteilija (s. 1886)
9. marraskuuta – Guillaume Apollinaire, ranskalainen runoilija ja taidekriitikko (s. 1880)
11. marraskuuta – Victor Adler, itävalta-unkarilainen sosialistipoliitikko (s. 1852)
15. marraskuuta – Tahvo Kruus, suomalainen maakauppias, pankinjohtaja ja kansanedustaja (s. 1862)
20. marraskuuta – John Bauer, ruotsalainen taidemaalari ja kuvittaja (s. 1882)
2. joulukuuta – Edmond Rostand, ranskalainen näytelmäkirjailija ja runoilija (s. 1868)
3. joulukuuta – Albert Kukkonen, suomalainen kansanrunoilija (s. 1835)
13. joulukuuta – Osvald Sivén, suomalainen Kammion hermotautisairaalan ylilääkäri ja aktivistijohtaja (s. 1868)
14. joulukuuta – Sidónio Pais, Portugalin presidentti 1918 (s. 1872)
18. joulukuuta – Claes Charpentier, suomalainen kenraaliluutnantti (s. 1858)
26. joulukuuta – Eilert Adelsteen Normann, norjalainen taidemaalari (s. 1848)
27. joulukuuta – Rudolf Kobert, saksalainen farmakologi (s. 1854)
28. joulukuuta – Adolf Aarno, suomalainen kuvanveistäjä (Suomen ensimmäisen moottorilentoyrityksen tekijä 1911) (s. 1879)