Damavand

Damāvand
دماوند

Damāvand talvella

Tyyppi	Kerrostulivuori
Sijainti	Māzandarān, Iran
Vuoristo	Alborz
Korkeus merenpinnasta	5 610 m ^[1]
Prominenssi	4 667 m
Purkautunut viimeksi	Tuntematon
Ensimmäinen nousu huipulle	1837 W. T. Thomson^[2]
Helpoin reitti	vaellus

Hallinto
Luokitus	Maailmanperinnön aieluettelon kohde (d) (5. helmikuuta 2008)

Koordinaatit	35° 57′ 19″ P, 52° 06′ 33″ I

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa Wikidataa

Damāvand (pers. ‏ دماوند ‎), toiselta nimeltään Donbavand, on Iranin korkein vuori. Sillä on erikoisasema persialaisessa mytologiassa ja kansantarustossa. Vuori sijaitsee keskellä Alborzin vuoristoa Kaspianmeren etelärannikon läheisyydessä Māzandarānin maakunnassa, 66 kilometriä koilliseen Teheranista. Se on Lähi-idän korkein vuori ja Aasian korkein tulivuori. Vuori ei ole vulkaanisesti aktiivinen, mutta lähellä huippukraatteria on rikkiä syökseviä fumaroleja, joiden tiedetään olleen aktiivisia kesästä 2007 alkaen^[3].

Symbolismi ja mytologia

Damāvandin asema on persialaisessa mytologiassa sama kuin Olympoksen kreikkalaisessa. Se on persialaisessa runoudessa ja kirjallisuudessa symboli iranilaisten vastarinnalle ulkomaista miehitystä kohtaan. Zarathustralaisissa kirjoituksissa ja mytologiassa kolmipäinen lohikäärme Aži Dahāka oli kahlehdittu Damāvandiin pysyäkseen siellä maailmanloppuun asti. Saman legendan myöhemmässä versiossa tyranni Zahhāk oli myös kahlehdittu luolaan Damāvandin rinteille kärsittyään tappion Kāvehille ja Fereydūnille. Damāvand on merkittävä myös iranilaisessa Arashin legendassa.

Kuumat lähteet

Damāvandin rinteillä on joitakin kuumia lähteitä (Abe Garm Larijan^[4]), joilla on terapeuttisia vaikutuksia. Nämä mineraalilähteet sijaitsevat enimmäkseen tulivuoren reunoilla tai ympäröivällä tasangolla osoittaen, että lähellä maanpintaa on vulkaanista lämpöä. Vaikka Damāvandin uskotaan olevan sammunut eikä historiallisella ajalla tapahtuneista purkauksista ole tietoa, kuumat lähteet ja fumarolit viittaavat siihen, että kuumaa tai jäähtyvää magmaa on yhä tulivuoren sisällä. Tämä osoittaa, että Damāvand on ennemminkin uinuva kuin sammunut tulivuori.

Merkittävin kuumista lähteistä sijaitsee Abe garm Larijanissa. Tämän lähteen vesi on hyödyllistä kroonisten haavaumien ja ihosairauksien hoidossa. Lähteiden lähellä on julkisia kylpylöitä.

Reitit huipulle

W. T. Thomson valloitti vuoren vuonna 1837.^[2]

Merkittävin lähtöpaikka vuorikiipeilijöille on uusi Iranin vuorikiipeilijöiden liiton leiri Polourin kylässä vuoren eteläpuolella.

On olemassa vähintään 16 reittiä^[5] huipulle, jotka poikkeavat toisistaan vaikeusasteeltaan. Jotkin niistä ovat hyvin vaarallisia ja edellyttävät kalliokiipeilytaitoja. Suosituin reitti on eteläinen, jolla on pysyvä leiri puolivälissä huipulle^[6]. Pisin reitti on koillinen, jonka käyttäminen vaatii kaksi päivää huipulle pääsyyn. Länsireitti on kuuluisa auringonlaskunäkymästään.

Maantieteellinen sijainti

Māzandarānin provinssin kartta, jossa Damāvand näkyy etelässä.

Valokuvia

Damāvandin juurella.
Damāvandin huippukraatteri avaruudesta nähtynä.
Damāvand avaruudesta.
Itäinen näkymä Damāvandille lokakuussa.
Damāvand
Damāvand
Damāvand Dizinistä nähtynä.
Mantelipilvi Damavandin taustalla

Katso myös

Lähteet

↑ Tässä ilmoitettu korkeus on peräisin lähteestä Statistical Centre of Iran, jonka mukaan Iranin korkein vuori on 5 610 -metrinen Damāvand. Tämä tieto täsmää STRM -datan kanssa.
↑ ^a ^b Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 418. Otava, 1970.
↑ Volcanic Hole on Damavand summitpost.org. Viitattu 23.8.2007.
↑ http://damavandmt.blogspot.com/search/label/Thermal%20Spring
↑ [1]
↑ [2]