Glücksburg (suku)
| Glücksburg | |
|---|---|
 vaakuna | |
| Maa |  Tanska (1863–) Norja (1905–) Kreikan kuningaskunta (1863–1924, 1935–1973) Holsteinin herttuakunta (1863–1866) Schleswigin herttuakunta (1863–1864) Islanti (1918–1944) |
| Kantasuku | Oldenburg |
| Perustaja | Friedrich Wilhelm |
| Nykyinen päämies | Christoph |
| Perustamisvuosi | 1825 |
| Infobox OK | |
Glücksburg (koko nimi saks. Schleswig-Holstein-Sonderburg-Glücksburg, tansk. Slesvig-Holsten-Sønderborg-Glücksborg) on eurooppalainen hallitsijasuku ja tanskalaisen Oldenburg-suvun haara. Glücksburg on nykyinen Tanskan ja Norjan hallitsijasuku ja on aiemmin hallinnut myös Kreikkaa. Myös Britannian nykyinen hallitsija kuuluu sukujuuriltaan Glücksburg-sukuun.
Suvun historia
Suku polveutuu Tanskan kuningas Kristan III:n pojasta, Slesvig-Holsten-Sønderborgin herttua Hannu nuoremmasta (1545–1622),[1] joka sai eräitä läänityksiä Schleswig-Holsteinin alueelta, mukaan lukien Sønderborgin, ja rakennutti mailleen vuonna 1587 valmistuneen Glücksburgin linnan. Nimeä Glücksburg käytti alkujaan linnaa hallinnut Hannun pojasta Filipistä polveutunut herttuallinen sukuhaara, joka kuitenkin sammui mieslinjalta vuonna 1779 ja kokonaan vuonna 1825 viimeisen herttuan lesken kuoltua.[2]
Nykyinen Glücksburgin suku polveutuu Hannun toisesta pojasta Alexanderista, ja se tunnettiin alkujaan nimellä Slesvig-Holsten-Sønderborg-Beck, mutta Tanskan kuningas Fredrik VI antoi vuonna 1825 suvun päämiehelle, herttua Vilhelmille, vapautuneen Glücksburgin herttuan arvon ja samalla myös linnan. Suvun päämiehen asema ja Glücksburgin herttuan arvo periytyivät myöhemmin Vilhelmin toiseksi vanhimman pojan Fredrikin jälkeläisille, kun taas Fredrikin nuorempi veli nimettiin Tanskan kruununperijäksi ja tuli vuonna 1863 kuninkaaksi nimellä Kristian IX Oldenburgien alkuperäisen päähaaran sammuttua.[2]
Kaikki Tanskan hallitsijat vuodesta 1863 ovat kuuluneet Glücksburgin sukuun. Kuningas Kristian IX:n pojanpoika Carl valittiin vuonna 1905 Ruotsista itsenäistyneen Norjan kuninkaaksi nimellä Haakon VII, mistä alkaen suku on hallinnut myös Norjan valtaistuinta. Kristian IX:n poika Vilhelm puolestaan valittiin vuonna 1863 Kreikan kuninkaaksi nimellä Yrjö I.[3] Suku hallitsi Kreikkaa vuosina 1863–1924 ja 1935–1973, kunnes maa muutettiin tasavallaksi.
Glücksburgin ja samalla koko Oldenburgin suvun nykyinen päämies on Saksassa asuva Glücksburgin herttua Christoph (s. 1949). Sukuun ovat kuuluneet myös Kreikan kuningasperheeseen syntyneet Espanjan kuningatar Sofía (s. 1938) ja Britannian kuningatar Elisabet II:n prinssipuoliso Philip (1921–2021) sekä viimeksi mainitun poika, Britannian nykyinen kuningas Charles III (s. 1948), joka kuitenkin edustaa virallisesti Windsorin hallitsijasukua.
Suvun hallitsijat
Tanskan hallitsijat
- Kristian IX 1863–1906
- Fredrik VIII 1906–1912
- Kristian X 1912–1947
- Fredrik IX 1947–1972
- Margareeta II 1972–2024
- Frederik X 2024– (isänsä puolelta de Monpezat’n sukua)
Norjan hallitsijat
- Haakon VII 1905–1957
- Olavi V 1957–1991
- Harald V 1991–
Kreikan hallitsijat
- Yrjö I 1863–1913
- Konstantin I 1913–1917, 1920–1922
- Aleksanteri 1917–1920
- Yrjö II 1922–1924, 1935–1947 (vuosina 1941–1946 maanpaossa)
- Paul I 1947–1964
- Konstantin II 1964–1973 (vuodesta 1967 maanpaossa)
Islannin hallitsijat
- Kristian X 1918–1944 (sama kuin Tanskan Kristian X)
Britannian hallitsijat
- Charles III 2022– (virallisesti Windsor-sukua)
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Glücksburg (suku) Wikimedia Commonsissa
