Henkilökohtainen avustaja

Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. Tarkennus: Koskee erityisesti osaa "Henkilökohtainen avustaja, avustaja vai omaishoitaja?"

Henkilökohtainen avustaja on Suomen vammaispalvelulain mukainen tukitoimi, joka kuuluu kunnan järjestämisvelvollisuuksiin. Henkilökohtainen avustaja tarkoittaa henkilökohtaista avustamista ottaen huomioon avun käyttäjän toiminnan rajoitteet ja kannustaen häntä mahdollisimman itsenäiseen elämään rajoitteista huolimatta. Henkilökohtainen apu voi näin ollen olla avustamista kaikilla elämän alueilla.

Henkilökohtainen apu voi olla avustamista:

• päivittäisissä toimissa
• työssä ja opiskelussa
• harrastuksissa
• yhteiskunnallisessa osallistumisessa
• sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä

Tällä pyritään auttamaan vaikeavammaisen ihmisen elämän omien valintojen toteutumista. Henkilökohtainen avustaja täten mahdollistaa sen, mitä vammainen ihminen itse tekisi ilman rajoituksiaan. Henkilökohtainen avustaja sananmukaisesti avustaa vammaista henkilöä hänen toimissaan.

Henkilökohtainen avustaja sekoitetaan varsin usein avustajaan tai omaishoitajaan, joskus jopa kodinhoitajaan.^lähde? Henkilökohtainen avustaja on kuitenkin ainoa vammaispalvelulain mukainen tukitoimi, joka subjektiivisena oikeutena turvaa vammaisen itsenäisen elämän, ja myös ainoa, joka synnyttää työsuhteen avustajan ja avun käyttäjän välille silloin, kun avustus on työnantajamallilla toteutettu.^[1]

Henkilökohtaista apua voidaan toteuttaa eri tavoin. Kunta voi järjestää henkilökohtaista apua omana palvelunaan, palveluseteleinä, toimeksiantona yrityksiltä tai työnantajamallilla. Tärkeää on tässä vaiheessa ottaa huomioon avun käyttäjän oma mielipide: lähtökohtana henkilökohtaiselle avulle on henkilön itsemääräämisoikeus.

Työnantajamallin mukainen toteutustapa on laajimmin avun käyttäjän itsemääräämisoikeutta toteuttava mutta samalla myös velvoitteita ja vastuuta asettava työtapa. Työnantajamallissa avun käyttäjä toimii työnantajana ja hänen henkilökohtainen avustajansa työntekijänä, harvinaisia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Työnantajana avun käyttäjä valitsee itse työntekijänsä, asettaa työn vaatimukset ja toteuttamistavan sekä vaadittavan pätevyyden/koulutuksen. Työnantaja solmii kirjallisen työsopimuksen työntekijän kanssa, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Avustaja sitoutuu työhönsä palkkaa vastaan, ja palkkauksena on pääsääntöisesti tuntipalkka.

Työpaikasta, työajasta ja sen suorittamistavasta määrää työnantaja. Työnantaja huolehtii työntekijän pakollisten vakuutusten ottamisesta kuin myös työterveyshuollon järjestämisestä. Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu myös työvuorolistojen tekeminen ja työaikakirjanpito.

Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Avun käyttäjien etuja ajaa vuonna 2005 perustettu Heta – Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto.

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä tuli Suomeen Tanskasta. Järjestelmä on käytössä monessa Euroopan maassa. Suomessa henkilökohtainen avustaja on vammaisille subjektiivinen oikeus, joka kuuluu kunnan järjestämisvelvollisuuden alle. Ruotsissa henkilökohtainen avustaja on vammaisille subjektiivinen oikeus ja osittain valtion rahoittama, joten avustajan saaminen ei riipu vammaisen henkilön kotikunnan rahatilanteesta.

Työnantaja mallissa henkilökohtainen avustaja on työsuhteessa avun käyttäjään. Työsuhde syntyy työsopimuslain^[2] mukaan työsuhteen tunnusmerkkien arvioinnin perusteella. Työsopimuslaki on nk. pakottavaa oikeutta, joka on tehty työntekijän suojaksi eikä siitä voi sopimuksin poiketa työntekijän etuja tai suojaa vähentäen.

Työsopimuslaissa säädetään mm.työnantajan velvollisuuksiin kuuluvasta tasapuolisen kohtelun ja syrjinnän kiellosta. Yhdenvertaisuudesta ja syrjinnän kiellosta säädetään myös yhdenvertaisuuslaissa^[3]

Tasa-arvosta ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa^[4]

Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu myös työsopimuslain mukainen yleisvelvoite. Työnantajan yleisvelvoitteen piiriin kuuluu muun muassa työntekijöiden syrjimätön ja tasapuolinen kohtelu, työturvallisuudesta huolehtiminen ja työnteon keskeisten ehtojen selvittäminen.^lähde?

• Henkilökohtaisten avustajien työnantajien liitto Heta ry
• Vammaispalvelulaki
• Kynnys ry
• https://www.thl.fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/itsenaisen-elaman-tuki/henkilokohtainen-apu (Arkistoitu – Internet Archive)
• http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 (Arkistoitu – Internet Archive)