Hoysala
Etelä-Aasian historia ja Intian historia        | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| kivikausi | 70 000–3300 eaa. | ||||
| • Mehrgarh-kulttuuri | • 7000–3300 eaa. | ||||
| Indus-jokilaakson kulttuuri | 3300–1700 eaa. | ||||
| Myöhäinen Harappan-kulttuuri | 1700–1300 eaa. | ||||
| Veda-kausi | 1500–500 eaa. | ||||
| • rautakausi | • 1200–500 eaa. | ||||
| Mahajanapadat | 700–300 eaa. | ||||
| Magadha-valtakunta | 684–320 eaa. | ||||
| • Maurya-valtakunta | • 321–184 eaa. | ||||
| Keskiaikaiset kuningaskunnat | 230 eaa.–1279 | ||||
| • Sātavāhana | • 230 eaa.–199 | ||||
| • Kušana | • 60–240 | ||||
| • Gupta | • 300–550 | ||||
| • Pala | • 750–1174 | ||||
| • Chola | • 250 eaa.–1279 | ||||
| islamilaiset sulttaanikunnat | 1206–1596 | ||||
| • Delhin sulttaanikunta | • 1206–1526 | ||||
| • Deccanin sulttaanikunnat | • 1490–1596 | ||||
| Hoysala | 1040–1346 | ||||
| Kakatiya | 1083–1323 | ||||
| Vijayanagara | 1336–1565 | ||||
| Suurmogulien valtakunta | 1526–1707 | ||||
| Sikhivaltio | 1801-1849 | ||||
| Marathivaltakunta | 1674–1818 | ||||
| Siirtomaakausi | 1757–1947 | ||||
| Itsenäinen Intia | 1947 eteenpäin | ||||
| Valtioiden historiat Bangladesh • Bhutan • Intia Malediivit • Nepal • Pakistan • Sri Lanka | |||||
| Alueelliset historiat Bengal • Himachal Pradesh • Orissa Pakistanin historialliset alueet • Pohjois-Intia Etelä-Intian historia • Tiibet | |||||
| Erityisalojen historiat Dynastiat • Talous • Indologia • Kielet • Kirjallisuus Merenkulku • Armeija • Tiede ja tekniikka • Aikajana | |||||
malline: näytä • keskustele • muokkaa | |||||
Hoysala oli mahtava eteläintialainen valtakunta, joka hallitsi nykyistä Karnatakan osavaltiota vuosina 1040–1346. Valtakunnan pääkaupunki oli aluksi Belurissa, myöhemmin Halebidussa.[1][2]
Hoysalan hallitsijat olivat lähtöisin Karnatakan vuoristoisilta seuduilta. He käyttivät hyväkseen Länsi-Chalukyan ja Kalachurin kuningaskuntien välistä sotaa ja laajensivat valta-aluettaan Karnatakaan ja Kaverijoen pohjoispuolelle nykyisen Tamil Nadun alueelle. 1200-luvun alussa he hallitsivat pääosaa nykyisestä Karnatakasta, osia Tamil Nadusta ja Andhra Pradeshin länsiosia Deccanin ylängöllä.
Hoysalan valtakausi oli tärkeää aikaa kuvataiteiden, arkkitehtuurin ja uskonnon kehittymiselle Etelä-Intiassa. Nykyisin Hoysalat muistetaan ennen kaikkea temppeliarkkitehtuuristaan. Yksi tunnetuimmista on Somnathpurin temppeli, joka on rakennettu vuonna 1260.[3] Temppeleitä on säilynyt yli sata. Hallitsevat uskonnot olivat jainalaisuus ja vaishnavismi eli vishnulaisuus, eräs hindulaisuuden pääsuuntauksista. [4] Kuningas Vishnuvardhana rakennutti useita temppeleitä osoittaakseen taloudellista ja sotilaallista riippumattomuuttaan. Kaiken kaikkiaan Hoysalan valtiaat rakennuttivat noin 1500 temppeliä.[5] Kannadaa ja sanskriittia käytettiin molempia kirjallisuuden kielinä.
Hoysalan talous perustui maanviljelyyn.[6] Viljelymaat oli organisoitu kaksitasoiseen feodaalijärjestelmään. Valtion kustannuksella rakennutettiin tekoaltaita kastelua varten, sekä kattava tieverkosto.
