Jaaranjoki
| Jaaranjoki, Piilijoki | |
|---|---|
 Piilisuon kohdalla Jaaranjoki levenee reilusti ja virtaus hidastuu ennen laskua Sääksjärveen. | |
| Maat | Suomi |
| Maakunnat | Satakunta |
| Kunnat | Kokemäki (Kauvatsa), Sastamala (Kiikoinen) |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Kauvatsanjoen valuma-alue (35.15) |
| Pinta-ala | 813,08 km² [1] |
| Pääuoman pituus | noin 90 km [a] |
| Pääuoman osuudet | Ala-Kauvatsan joki ←Puurijärvi ←Kauvatsanjoki ←Sääksjärvi ←Jaaranjoki ←Kiikoisjärvi ←Mouhijoki ←Mouhijärvi ←Kourajoki ←Leppijoki ←Taipaleenjoki ←Toijasjoki ←Oksjoki ←Jyräjoki |
| Yhtyy | Kokemäenjoki |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Kiikoisjärvi, Sastamala [2] |
| 61.4299°N, 22.5993°E | |
| Laskupaikka | Sääksjärvi, Kokemäki [2] |
| 61.4187°N, 22.4509°E | |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 59,6 m mpy. [1] |
| Laskukorkeus | 49 m mpy. [2] |
| Korkeusero | 10,6 m |
| Pituus | 13,512 km [1] |
| Kaltevuus | 0,78 m/km |
| Muuta | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]  | |
| Infobox OK | |
Jaaranjoki eli Piilijoki on 13,5 kilometriä pitkä Sastamalan Kiikoisjärven ja Kokemäen Sääksjärven välillä. Se on osa Kauvatsanjoen valuma-alueen pääuomaa, joka laskee Sääksjärven, Kauvatsanjoen, Puurijärven ja Ala-Kauvatsan joen kautta Kokemäenjokeen. Valuma-alue on siten osa Kokemäenjoen vesistöä, joka laskee Selkämereen Pihlavanlahdella Porissa.[1][2]
Joen nimityksistä
Kauvatsanjoki oli aiemmin laajempi käsite. Vanhoissa kartoissa samaa nimeä käytettiin Kokemäenjoesta Mouhijärvelle saakka. Nykyään jokea, joka on selkeästi valuma-alueensa pääuoma, kutsutaan eri paikoissa erilaisilla nimillä. Lyhyttä osuutta Puurijärveltä Kokemäenjokeen kutsutaan Ala-Kauvatsan joeksi. Osuutta Sääksjärvestä Puurijärveen kutsutaan Kauvatsanjoeksi. Kiikoisjärven ja Sääksjärven väliä kutsutaan aluksi Jaaranjoeksi ja lopuksi Piilijoeksi. Mouhijärven ja Kiikoisjärven osuutta nimitetään sekä Kiikoisjoeksi että Mouhijoeksi.[3]
Joelle on kaksi nimeä, jotka karttojen mukaan vaihtuvat kunnan rajan kohdalla. Yläjoksulla joki alkaa Jaaran kylästä, mistä nimikin on peräisin. Joen keskivaiheella on Piilijoen kylä ja lopussa Piilisuo, joten on mahdollista, että molemmat paikat ovat toimineet innoituksena joen nimelle.[2]
Joen kulku
Kiikoisjärvi on 59,6 metriä merenpinnan yläpuolella, mutta säännöstelypato Jaarassa säätelee sen valumaa niin, että järven vedenpinta on alimmillaan 58,5 metriä. Joki laskee Sääksjärveen, joka on 49,0 metriä merenpinnan yläpuolella. Joelle tulee matkalla pudotusta 10,6 metriä 13,8 kilometrin matkalla. Alussa joki on vuolas, mutta viimeiset kilometrit Piilisuolla joki virtaa enää huomaamattomasti, ja tällöin joki myös levenee huomattavasti.[2]
Lyhyellä matkallaan Jaaranjokeen yhtyy vain kolme ojaa: Hyssälänoja saa vetensä Arvennevalta, Pelto-oja Tyynistönmaalta ja Nevanoja Hanhinevalta ja Isosuolta.[2]
Historia
Kun asutus levisi Sääksjärven ohi, asettui väkeä myös Piilijoen varrelle Piilisuon itäpuolelle ja Jaaraan. Pitkät etäisyydet ja joen ripeä virtaus mahdollisti vesimyllyjen rakentamisen.
Meloja kiinnittää huomiota Jaaran- ja Piilijoen kivettömyyteen. 1800-luvun tukinuitto oli pääsyy joen perkauksiin, sillä tukkien haluttiin uivan sulavasti uomaa alas sahalle päin.
Joen alajuoksu ja suistomaat olivat alavaa ja tulvaherkkää suomaata. Näitä maita haviteltiin viljelyyn, ja hanketta varten perustettiin 1920-luvulla perkausyhtiö. Lupa-anomukset etenivät vasta vuonna 1929, jolloin saatiin lupa suorittaa suunnitellut työt. Yhtiö sai valtionapua 600 000 markkaa, jonka avulla työt aloitettiin. Jokea raivattiin Sääksjärvestä ylöspäin Jaakkolankoskelle saakka Kiikoisten ja Kauvatsan rajalle. Joen vedenpinta aleni, ja noin 250 hehtaaria maata voitiin ottaa viljelyyn. Perkauksen seurauksena joesta katosi eräs koski kokonaan.[4]
Jaaraan rakennettu säännöstelypadon tarkoitus oli säädellä Kiikoisjärven pintaa, eikä sillä suoraan haettu Jaaranjokeen mitään hyötyä.
Vesistön tila
Jaaranjoen vesistöalueella ei ole merkittäviä teollisuuslaitoksia. Tärkeimmät vesitön kuormittajia ovat maa- ja metsätalous. Veden väriin vaikuttaa vesistöalueen yläjuoksun suoperäinen maa, joka värjää veden ruskeaksi. Vesi virtaa kuitenkin myös peltoaukeiden läpi, mikä kerää veteen lannoitteista ravinteita. Yläjoksulla Kiikoisjärven heikko vedenlaatu vaikuttaa suoraan myös Jaaranjoen tilaan.[5]
Jaaranjoessa veden virtaama vaihtelee kevättulvien jälkeen huomattavasti. Kesäisin koskia ei voi laskea kolistelematta edes kanootilla, vaikka keväällä laskeminen on helppoa. Vähävetisyys vaikuttaa heti veden laatuun. Sääksjärven kunnostukseen liittyen myös Piilijoen suu halutaan perata, mikä voi vaikuttaa virtaukseen ja Sääksjärveen tulevaan veden laatuun.[6]
Virkistyskäyttö
Jaaran- ja Piilijoen kautta kulkeva on osa Kymmenen joen ja kymmenen järven melontareittiä, joka alkaa Kauvatsanjoen vesistön latvoilta ja kulkee Suodenniemen, Jaaran kautta Sääksjärvelle ja vielä alas Puurijärvelle. Reittikuvauksen voi noutaa esimerkiksi Kokemäenjoen kuntien kirjastoista.[7][8]
Lähteet
Huomioita
- ↑ Pääuoman muodostuminen on selostettu artikkelin Kauvatsanjoen valuma-alue kappaleessa ”Pääuoma”.
Viitteet
- ↑ a b c d OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 2.1.2011.
- ↑ a b c d e f g Kansalaisen karttapaikka: Jaaranjoki - Piilijoki
- ↑ Puurijärven seutu, Kokemäki (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ Viikki, Raimo: Suur-Huittisten historia IV, s. 55-61. Pieksämäki: Huittinen, 2000. ISBN 952-91-2873-8.
- ↑ Lounais-Suomen ympäristökeskus, Ympäristölupapäätös 88 YLO ymparisto.fi. Viitattu 9.7.2010.
- ↑ Rannikko, Leena: Kokemäenjoen ja sen sivuhaarojen kalataloudelliset kunnostustarpeet. Turku: Varsinais-Suomen TE-keskus, 2006. ISBN 952-5555-14-3. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 28.3.2012). [vanhentunut linkki]
- ↑ Kanoottiliitto: Kymmenen joen ja kymmenen järven reitti (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kikoisten kunta: Kymmenen joen ja kymmenen järven reitti (Arkistoitu – Internet Archive), pdf, (melonnan reittiohje)
Aiheesta muualla
- Tapsan kuva-albumi: Piilijoki
Kokemäenjoen vesistö (35)
| Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) |
Kokemäenjoen alue (35.1)
| Rajautuvat vesistöt ja vesistön osat: | Kuutilonojan valuma-alue (83.041) • Pietniemenojan valuma-alue (83.039) • Lahdenojan valuma-alue (83.033) • Harjajuovan–Pinkjärven valuma-alue (83.027) • Eurajoen vesistö (34) • Loimijoen valuma-alue (35.9) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Karvianjoen vesistö (36) • Kellahdenojan valuma-alue (3.046) | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kokemäenjoen alaosan alue (35.11) | Kokemäenjoki • Pappilanjärvi | ||||||||||||||||||
| Kokemäenjoen yläosan alue (35.12) | noin 20 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Kuloveden alue (35.13) | noin 80 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Harjunpäänjoen valuma-alue (35.14) | noin 60 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Kauvatsanjoen valuma-alue (35.15) | noin 100 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Saikkalanjoen valuma-alue (35.16) | noin 50 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Sarkolanjoen valuma-alue (35.17) | noin 80 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Sammunjoen valuma-alue (35.18) | Sammunjoki • Ruokojärvi • Sammakkajärvi • Lailujärvi • Pikku Murtojärvi • Murtojärvi • Iso-Kuovanen • Vihdanlammi • Hanhijärvi • Houhajärvi | ||||||||||||||||||
| Tattaranjoen valuma-alue (35.19) | Tattaranjoki • Leistilänjärvi (kuivatettu järvi) |
