Johan Bilmark
Johan Bilmark (3. heinäkuuta 1728 Skara – 19. huhtikuuta 1801 Turku[1]) oli ruotsalais-suomalainen historioitsija ja Turun akatemian professori.
Elämäkerta
Bilmarkin vanhemmat olivat teologian lehtori Johan Bilmark ja Anna Maria Bierchenius. Hän valmistui ylioppilaaksi 1746 ja kirjoittautui Turun Akatemian opiskelijaksi samana vuonna.[2] Hänet nimitettiin Akatemian käytännöllisen filosofian ja historian professoriksi vuonna 1763. Hän käsitteli julkaisuissaan siveys- ja lainopillisia aiheita sekä Ruotsin, Suomen ja Venäjän historiaa. Bilmarkin johdolla valmistui kaikkiaan 232 väitöskirjaa, ja hän oli tällä mittapuulla Turun akatemian toimeliain.[3] Hänen tuotantonsa oli kuitenkin hajautunut monelle taholle ja oli usein keskeneräistä, joskin tieteellisen tarkkaa.
Bilmark toimi Ruotsalaisen osakunnan inspehtorina vuosina 1764–1798.[4]
Bilmark avioitui Turussa 12. maaliskuuta 1776 neiti Ulrica Helena Hastferin (tai Mastfer) kanssa Turun ruotsalaisesta seurakunnasta. Vaimo ja vastasyntynyt tyttölapsi kuolivat lapsivuoteeseen 16. marraskuuta 1776.[1]
Bilmarkin kunniaksi on Turun Pohjolan kaupunginosassa nimetty Bilmarkinkatu. Hän asui aikanaan Kuningattarenkadulla, joka on nykyisin Linnankatu.[5] Kesäisin hän asui Raision Huhkon kartanossa, jonka hän osti vuonna 1776. Bilmarkin hautamuistomerkki Raision hautausmaalla oli Suomen ensimmäinen julkisista varoista kustannettu, ja sen paljastamisjuhliin 1803 osallistui suuri joukko kunnianarvoisia kansalaisia.[6][7]
Julkaisuja
- Historia regiae academiae Aboensis, 1770–1776
- Muistutukset Paavali Juustenin Piispain kronikkaan (latinankielinen)
Lähteet
- Matti Klinge: Bilmark, Johan (1728–1801) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 20.10.2002. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Luettelo Bilmarkin väitöskirjoista (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Suomen Sukututkimusseura, Turun ruotsalainen seurakunta
- ↑ Svenskt biografiskt handlexikon
- ↑ Vesa Oittinen: Suomalainen filosofia 1200–1850
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
- ↑ Turun maakuntamuseo (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Huhkon kartanon historia[vanhentunut linkki]
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 1 p. 1258
| ||||||||||||||
