Mikko Heikkinen

Rovaniemen lentoasema, 1992.
Max Planck -tutkimusinstituutti, Dresden, 2001.
Flooranaukio-Lontoonkuja, sisäpihalta, 2011.

Mikko Johannes Heikkinen[1] (s. 8. syyskuuta 1949 Savonlinna)[2] on suomalainen arkkitehti. Hänellä on ollut toimisto yhdessä Markku Komosen kanssa vuodesta 1974.[3] Heikkinen on Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun arkkitehtuurin professori.

Palkinnot

  • Heikkinen palkittiin Pro Finlandia -mitalilla vuonna 2003 (kieltäytyi)[4]
  • Vuoden betonirakenne 1988, 2001, 2002, 2009 ja 2011[1]
  • Rakennus- ja yhdyskuntasuunnittelun valtionpalkinto 1989[1]
  • International Award for Innovative Tecnology in Architecture 1990[1]
  • Teräsrakennepalkinto 1989 ja 1992[1]
  • Rakennushallituksen / Senaatti-kiinteistöjen vuoden rakennushanke 1992, 2002 ja 2009[1]
  • Euroopan teräsrakennepalkinto 1993[1]
  • Suomi-palkinto (M. Komosen kanssa) 1996[1]
  • Aga Khan -arkkitehtuuripalkinto 2001[1]
  • Heinrich Tessenow -mitali 2003[1]

Teoksia (Heikkinen-Komonen)

  • Tiedekeskus Heureka (1988). Vuoden teräsrakenne 1989,[5] Vuoden betonirakenne 1988.[6]
  • Itäkeskuksen laajennus ("Sarana") (1992).[7]
  • Rovaniemen lentoasema (1992). Vuoden teräsrakenne 2002.[5]
  • European Film College, Ebeltoft, Tanska (1993). Mies van der Rohe -palkintoehdokkuus[8].
  • Juminkeko kulttuurikeskus, (1999). Puurakennepalkinto 2000, kunniamaininta.[9]
  • Suomen suurlähetystö, Washington DC, Yhdysvallat (2000).[3]
  • Max Planck -tutkimusinstituutti, Dresden, Saksa (2001). Vuoden betonirakenne -kunniamaininta 2001.[6]
  • Stakesin ja Senaatti-kiinteistöjen toimitilat (2002), Helsinki. Vuoden betonirakenne 2002.[6]
  • Ensisuoja tsunamin uhreille (2005).[7]
  • Hämeenlinnan maakunta-arkiston uudisrakennus (2009). Vuoden betonirakenne 2009.[6]
  • Asunto Oy Helsingin Flooranaukio ja Kiinteistö Oy Lontoonkuja (2011), Helsinki. Asuinkerrostalokortteli. Vuoden betonirakenne 2011.[6]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g h i j Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 173–174. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
  2. ↑ Kuka kukin on 2003. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-18086-X.
  3. ↑ a b Suomen suurlähetystö, Washington, D.C., Toimitilat, Arkkitehdit Ulkoasiainministeriö. Viitattu 10.5.2012.
  4. ↑ Hannu Pöppönen: Mikko Heikkinen kieltäytyi Pro Finlandia -mitalista Helsingin Sanomat. 10.12.2003. Viitattu 8.1.2022.
  5. ↑ a b Teräsrakennepalkinnot 1980-2010 Teräsrakenneyhdistys. Arkistoitu 3.5.2014. Viitattu 9.6.2012.
  6. ↑ a b c d e Aiemmat kilpailut: Vuoden betonirakenne on valittu vuodesta 1970 lähtien Betoniteollisuus ry. Arkistoitu 28.12.2013. Viitattu 9.6.2012.
  7. ↑ a b Chronology of buildings and projects with credits Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy. Arkistoitu 10.3.2013. Viitattu 9.6.2012.
  8. ↑ Maunula, Leena: Suomalaiset arkkitehdit kilpailevat Euroopan palkinnosta Helsingin Sanomat. 17.8.1994. Viitattu 18.2.2019. (Tilaajille)
  9. ↑ Juminkeko, Kuhmo. PUU-lehti, , 2000. vsk, nro 1, s. 6-11. Puuinfo Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 9.6.2012. (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

  • Heikkisen ja Komosen toimiston teoksia (Arkistoitu – Internet Archive) (valokuvia)
Auktoriteettitunnisteet Muokkaa Wikidatassa
Kansainväliset
  • FAST
  • ISNI
  • VIAF
Kansalliset
  • Norja
  • Espanja
  • Saksa
  • Suomi (KANTO)
  • Yhdysvallat
  • Puola
Tieteilijät
  • CiNii
Taiteenala
  • Museum of Modern Art
  • ULAN
Henkilöt
  • Uppslagsverket Finland
Muut
  • SNAC
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.