Mokoš
Mokoš (myös Mokos, Mokosa, Mokosh tai Mokus) on slaavilainen elämänvoiman ja hedelmällisyyden jumalatar. Mokoš on ainut jumalatar, joka mainitaan vanhassa Kievin pantheonissa vuodelta 980, ja Mokoš on säilynyt itäslaavilaisessa kansanperinteessä nimellä Mokoša.[1] Mokoš mainitaan myös Nestorin kronikassa. Jumalatar oli synnyttävien naisten suojelija, ja hänen tehtävänsä siirtyivät kristinuskon tulon jälkeen Neitsyt Marialle.[2]
Hänet kuvataan pitkäksi naiseksi, jolla on suuri pää ja pitkät kädet. Hän kehrää pellavaa ja villaa öisin ja keritsee lampaita. Hänen nimensä yhdistetään kehruuseen ja palmikointiin, ja toisaalta myös kosteuteen. Tämä saattaa viitata jumalattaren varhaisiin eurooppalaisiin juuriin suurena kohtalon jumalattarena, elämänlangan kehrääjänä ja elämän veden antajana.[1]
Lähteet
- Lurker, Manfred: A Dictionary of Gods and Goddesses, Devils and Demons. Routledge & Kegan Paul, 1987. ISBN 0-203-67189-9
Viitteet
- ↑ a b Mokoš Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica inc. Viitattu 3.5.2019. (englanniksi)
- ↑ Lurker 1987, s. 128
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mokoš.
Slaavilainen mytologia ja kansanperinne
| Pääjumalat |
|
|---|---|
| Muita jumalia |
|
| Legendojen sankarit |
|
| Taruolennot |
|
| Henget ja paholaiset | |
| Hallitsijat ja muut |
|
