Museion

Museion (m.kreik. Μουσεῖον, Mūseion tai Mouseion, lat. Museum, Musaeum) oli antiikin Kreikassa nimitys muusien pyhäköille ja muusisille taidoille omistetuille paikoille, kuten oppineisuuden keskuksille.[1][2][3] Sanasta on peräisin nykyinen sana ”museo”.

Museioneita

  • Museion, jonka Platon perusti Akademeiaan eli Akatemiansa yhteyteen Ateenassa.[1][4]
  • Museion, joka perustettiin Aristoteleen Lykeionin koulun yhteyteen Ateenaan Theofrastoksen testamentilla. Uskonnollisen, muusien palvontaan liittyvän merkityksen lisäksi se toimi koulutuksen ja väittelyiden näyttämönä. Nimi oli sovelias, sillä myös Aristoteleen kotikaupungissa Stageirassa tiedetään olleen museioniksi kutsuttu muusien pyhäkkö.[2][5]
  • Museion, muusien pyhäkkö ja tiedelaitos Aleksandriassa. Sitä voidaan pitää maailman ensimmäisenä yliopistona. Museionin yhteydessä toimi Aleksandrian kirjasto, joka oli aikansa suurin kirjakokoelma.[2][6]
  • Museion eli Muusien kukkula, nykyinen Filopáppou, kukkula Ateenassa.[1][7]

Myöhempi käyttö

Ajan kuluessa sana museion menetti uskonnollisen merkityksensä ja alkoi tarkoittaa yleisesti oppineisuuden ja taiteiden paikkaa, niin että esimerkiksi Ateenaa voitiin kutsua ”Kreikan Museioniksi” (τὸ τῆς Ἑλλάδος Μουσεῖον, to tēs Hellados Mūseion)[1][8][9] ja Kassios Longinosta ”käveleväksi museioniksi” (ἔμψυχον καὶ περιπατοῦν μουσεῖον, empsykhon kai peripatūn mūseion).[1][8][10][11]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Liddell, Henry George & Scott, Robert: Μουσεῖον, τό A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Smith, William & Wayte, William & Marindin, G. E.: ”Museum”, A Dictionary of Greek and Roman Antiquities. Boston: Little, Brown and Company, 1890. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ Hellenistic Egypt: the Alexandria Museum University College London. Viitattu 19.10.2020.
  4. ↑ Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit 4.1.
  5. ↑ Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit 5.51–52; Plinius vanhempi: Naturalis historia 16.133.
  6. ↑ Lehtinen, Matti: Antiikin Kreikan matematiikkaa: Eukleides ja Alkeet Matematiikan historia, Matematiikkalehti.
  7. ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 1.25.8.
  8. ↑ a b Smith, William: ”Alexandreia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  9. ↑ Athenaios: Deipnosofistai 5.187d.
  10. ↑ Eunapios: Sofistien elämä (V. Sp.) 456 B.
  11. ↑ Plato: The Works of Plato: Viz. His Fifty-five Dialogues, and Twelve Epistles, s. lxxxxix–xc. Nide 1. Translated from the Greek, Nine of the Dialogues by the Late Floyer Sydenham, and the Remainder by Thomas Taylor ; with Occasional Annotations on the Nine Dialogues Translated by Sydenham and Copious Notes by the Latter Translator, Floyer Sydenham. AMS Press, 1804. ISBN 9780404050900. Teoksen verkkoversio.