Neonikotinoidit

Neonikotinoidit ovat joukko kemiallisia yhdisteitä, joita käytetään tuhohyönteisten torjunnan tehoaineina kasvinsuojeluaineissa[1]. Neonikotinoidit ovat nikotiinin synteettisiä johdannaisia.

Neonikotinoidit olivat vielä vuonna 2018 maailman yleisin torjunta-aineryhmä[2]. Niitä on käytetty Suomessa siementen peittaukseen erityisesti rypsillä, rapsilla ja sokerijuurikkaalla[3][3]. Peittauksella on pyritty estämään mm. kirppojen (Phyllotreta) kuten aaltojuovakirpan (Phyllotreta undulata) sekä mutkajuovakirpan (Phyllotreta striolata) aikeuttamia vioituksia kasvien taimissa.

Neonikotinoidit leviävät maaperän ja veden kautta mehiläiskantoihin, joille ne aiheuttavat suuria vahinkoja[2]. Ne heikentävät esimerkiksi tarhamehiläisten suunnistuskykyä[1]. Neonikotinoideja on epäilty mehiläisten joukkokadon aiheuttajiksi ja vaikuttavan lintujen muuttokäyttäytymiseen.[4] Neonikotinoidien on osoitettu vähentävän kimalaisten suorittamaa omenoiden pölytystä.[5]

EU kielsi haitallisimpien neonikotinoidien käytön pölyttäjiä houkuttelevilla kasveilla jo vuonna 2013, mutta Suomi ja monet muut maat jatkoivat vuosia neonikotinoidien käyttöä rypsin ja rapsin viljelyssä poikkeusluvan turvin.[1] Suomelle ei ole enää myönnetty poikkeuslupaa vuoden 2018 jälkeen[3].

Neonikotinoideja

  • Asetamipridi C10H11ClN4 CAS-numero 135410-20-7
  • Dinotefuraani C7H14N4O3 CAS-numero 165252-70-0
  • Imidaklopridi C9H10ClN5O2 CAS-numero 138261-41-3
  • Klotianidiini C6H8ClN5O2S CAS-numero 210880-92-5
  • Nitenpyraami C11H15ClN4O2S CAS-numero 150824-47-8
  • Tiaklopridi C10H9ClN4O3S CAS-numero 111988-49-9
  • Tiametoksaami C8H10ClN5O3S CAS-numero 153719-23-4

Lähteet

  1. ↑ a b c HS Ympäristö | Suomalaistutkimus: Suosittu rikkakasvimyrkky osoittautui luultuakin vaarallisemmaksi – kimalaiset sekosivat ja menettivät muistinsa Helsingin Sanomat. 21.10.2021. Viitattu 22.10.2021.
  2. ↑ a b Öljykasvien torjunta-aineelle täyskielto EU:ssa – EU sallii mehiläisille tuhoisan torjunta-aineen käytön vain kasvihuoneissa Yle Uutiset. Viitattu 22.10.2021.
  3. ↑ a b c Rypsiöljyn raaka-aineesta on kova pula, ja siksi osa siemenistä joudutaan tuottamaan meille Baltiasta – yhä harvempi viljelijä uskaltaa viljellä rypsiä, vaikka siitä saisi hyvän hinnan Yle Uutiset. Viitattu 22.10.2021.
  4. ↑ Tutkimus: Yleinen tuholaismyrkky vie linnuilta ruokahalun ja näännyttää ne Yle Uutiset. Viitattu 19.9.2019.
  5. ↑ Stanley, D. A. et al.: Nature, 2015, 2015. vsk, nro 528, s. 548–550. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 27.04.2018.

Aiheesta muualla

  • Kansan uutiset: EU kieltää neonikotinoidit lähes kokonaan Kansan Uutiset 27.4.2018.
  • Suomen Luonto: Aihealue: neonikotinoidit
  • Tukes: Neonikotinoidit voivat aiheuttaa riskejä pölyttäjille Tukes 1.3.2018.
  • Neonikotinoidit kielletään öljykasvien peittauksessa Maaseudun tulevaisuus 29.04.2013
  • Mehiläisiin vaikuttavien kasvinsuojeluaineiden käyttöön haetaan EU-tason ratkaisua Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Tukes 1.2.2013