Päijänteen kansallispuisto
Päijänteen kansallispuisto on Padasjoen, Asikkalan ja Sysmän alueella sijaitseva kansallispuisto. Puiston pinta-ala on 14 neliökilometriä ja se on perustettu vuonna 1993.
Päijänteen kansallispuisto sijaitsee Suomen toiseksi suurimman järven, Päijänteen eteläosassa. Siihen kuuluu noin 50 rakentamatonta saarta ja luontoa sekä osia asutuista saarista. Osa saarista on hiekkarantaisia harjusaaria, osa kallio- ja moreenisaaria. Matkailullisesti merkittävimmät kohteet ovat suurin saari Kelvenne sekä Pulkkilanharju. Koska kansallispuisto sijaitsee pääosin saarilla, ei suurimpaan osaan puistosta pääse kuin vesiteitse. Kelvenne on monine laguuneineen suosittu veneilykohde.
Haapasaaressa on Etelä-Päijänteen viimeisen kalastajatilan rakennus. Sen on vuokrannut Tallukka.[2] Aluetta ovat kunnostaneet myös WWF:n vapaaehtoiset ja Lahden venekerho, joka on sen nykyinen vuokralainen.[3]
Päijätsalon näkötorni on kunnostuksen alaisena 2019.[4]
Maantiede
Geologia
Kansallispuiston maisema jakaantuu geologisesti kahtia. Puiston kallio- ja moreenisaaret ovat yli kaksi miljardia vuotta vanhoja vuorten jäänteitä. Pitkittäisharjujaksoihin lukeutuvat Pulkkilanharju ja Kelvenne saivat alkunsa jään vetäytyessä jäätikkövirtojen kasaamasta sorasta.[5]
Kelventeeltä löytyy suppia, jotka ovat muodostuneet jääkauden aikoihin. Niistä osa on yhdistynyt ja muodostanut suojaisia, laagunin kaltaisia lahtia. Yhdestä supista on muodostunut lampi.[5]
Saaret
Puiston suurimmat kalliosaaret ovat Iso Lammassaari ja Haukkasalo. Haukkasalon länsipäässä sijaitseva yli 30 metriä korkea jyrkänne on puiston jylhin kallioseinä. Saaren kallioseinästä löytyy kalliomaalaus.[5]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Käyntimäärät maastossa Metsähallitus. Viitattu 11.12.2023.
- ↑ Etelä-Suomen Sanomat 12.1.2008: Haapasaaren kalastajatila Tallukan käytössä[vanhentunut linkki] (pdf)
- ↑ World Wildlife Fund 12.6.2007: WWF:n vapaaehtoiset kunnostavat vanhan kalastajatilan ympäristöä Haapasaaressa Päijänteen kansallispuistossa (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Padasjoen Sanomat 29.05.2019: [1] (html)
- ↑ a b c Tea Karvinen: Kansallispuistot — Maamme luonnon helmet. Docendo Oy, 2022. ISBN 978-952-291-372-2.
Aiheesta muualla
- Luontoon.fi – Päijänteen kansallispuisto
- Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Päijänteen kansallispuistosta
- Päijänteen kansallispuiston kävijätutkimus (Arkistoitu – Internet Archive), 2017 (julkaisut.metsa.fi)
- Kansallispuisto on amatööriradion luontolähetyskohde OHFF-0017, Päijätneen kansallispuisto (Arkistoitu – Internet Archive)
| Kylät ja kyläkokonaisuudet* | Anianpelto | Asikkalan kirkonkylä | Hillilä | Iso-Äiniö | Joenniemi | Kalkkinen | Keltaniemi |Kopsuo | Kurhila | Mustjärvi* | Myllykselä | Paakkola | Pulkkila | Pätiälä | Reivilä | Riihilahti | Salo | Salonsaari* | Särkijärvi | Urajärvi | Vehkoo | Vesivehmaa | Viitaila | Vähimaa | Vähä-Pulkkila' | Vähä-Äiniö | Vääksy* |
|---|---|
| Järvet | Ruotsalainen | Päijänne | Vesijärvi |
| Luonnonsuojelualueet | Asikkalan letot | Aurinkovuori | Evon alue | Kinissaari | Kutajärven alue | Mukkulammi | Päijänteen alue | Päijänteen kansallispuisto | Pitkäkallion metsä | Riihikallio-Pilkanmäki | Romioja | Tupsuvuori | Urajärvi | Valtionkärki | Vanhan kartanon idänverijuurialue | Vähä-Pulkkila | Vähäpää |
| Rakennukset ja rakennelmat | Asikkalan kirjasto | Asikkalan kirkko | Jenkkapirtti | Kalkkisten kanava | Lahti-Vesivehmaan lentokenttä | Päijät-Hämeen ilmailumuseo | Päijännetunneli | Vääksyn kanava |
| Kylät | Joutsjärvi | Karilanmaa | Kinnarila (Skinnarila) | Koivisto | Käenmäki | Kirkonkylä | Liikola | Nikkaroinen | Nuoramoinen | Onkiniemi | Otamo | Palvala | Rapala | Raivioskorpi | Saarenkylä | Soiniemi | Suurikylä | Särkilahti | Taipale | Toivola | Valittula | Vintturi | Virtaa | Voipala |
|---|---|
| Järvet | |
| Luonnonsuojelualueet | Päijänteen kansallispuisto |
| Muuta Sysmään liittyvää |
