Pierre Emmanuel : Teokset, Lähteet, Aiheesta muualla Wikipedia, vapaa tietosanakirja

Pierre Emmanuel

Pierre Emmanuel (oik. Noël Jean Mathieu, 3. toukokuuta 1916 – 22. syyskuuta 1984 Pariisi, Ranska^[1]) oli ranskalainen kirjailija, joka tuli alkujaan tunnetuksi toisen maailmansodan aikaisena vastarintaliikkeen runoilijana ja kokoelmastaan Tombeau d'Orphée (1941). Hän käsitteli myöhemmässä runoudessaan katolista uskoa ja filosofisia aiheita.^lähde?

Emmanuel valittiin Ranskan akatemiaan vuonna 1968, mutta hän erosi siitä vuonna 1975.^[1]

Teokset

Elégies,1940
Tombeau d'Orphée, 1941
Jour de colère, 1942
Combats avec tes défenseurs, 1942
Sodome, 1944
La liberté guide nos pas, 1945
Le Poète fou
Mémento des vivants
Poésie, raison ardente, 1947
Qui est cet homme,1947
Car enfin je vous aime
Babel,1951
La Colombe
Visage Nuage
Versant de l'Age

Evangéliaire
Le Poète et son Christ
Le Goût de l'un
La Nouvelle Naissance
La Farce Humaine
Le monde est intérieur, 1967
Jacob, 1970
Sophia, 1973
La Vie Terrestre
Tu,1978
Livre de l'Homme et de la Femme
Una ou la Mort de la Vie
Duel
L'Autre
L'Arbre et le Vent
Le grand œuvre, 1984
Cosmogonie
Lettres à Albert Béguin: correspondance 1941–1952 (édition établie et annotée par Aude Préta-de Beaufort). Lausanne, Paris: l'Âge d'homme, coll. "Cahiers Pierre Emmanuel" no 2, 2005. ISBN 2-8251-1921-0. Kirjeenvaihtoa Albert Béguinin kanssa.

Lähteet

↑ ^a ^b Emmanuel, Pierre, Bibliothèque nationale de France, päivitetty 27.4.2011, viitattu 13.3.2021 (ranskaksi)

Aiheesta muualla

Luettelo Pierre Emmanuelin (Arkistoitu – Internet Archive) runojen suomennoksista, Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta

Edeltäjä:
Alphonse Juin

Ranskan akatemian jäsen
Tuoli 4
1968–1975

Seuraaja:
Jean Hamburger

Auktoriteettitunnisteet

Kansainväliset	FAST ISNI VIAF WorldCat

Kansalliset	Ranska BnF data Katalonia Saksa Italia Israel Belgia Yhdysvallat Japani Tšekki Kreikka Korea Alankomaat Puola Portugali Vatikaani

Tieteilijät	CiNii

Henkilöt	Deutsche Biographie

Muut	SNAC IdRef