Pikkujoutsen

Pikkujoutsen
Uhanalaisuusluokitus
Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Luokka:	Linnut Aves
Lahko:	Sorsalinnut Anseriformes
Heimo:	Sorsat Anatidae
Suku:	Joutsenet Cygnus
Laji:	columbianus
Kaksiosainen nimi
Cygnus columbianus (Ord, 1815)
Alalajit
C. c. columbianus C. c. bewickii
Katso myös
Pikkujoutsen Wikispeciesissä   Pikkujoutsen Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Pikkujoutsen (Cygnus columbianus) on pieni pohjoisten alueiden joutsen. Sitä on kaksi alalajia: C. c. columbianus Amerikassa ja C. c. bewickii Euroopassa. Lajin kuvasi yhdysvaltalainen George Ord.

Pikkujoutsen on laulujoutsenen näköinen mutta pienempi, pituus 115–127 cm ja siipien kärkiväli 170–195 cm. Kaula on lyhyempi ja nokassa on huomattavasti enemmän mustaa. Pikkujoutsenen ääni muistuttaa laulujoutsenen trumpetintoitotusta mutta on haukkuvampi, nasaalimpi.

Euroopan vanhin rengastettu pikkujoutsen on ollut vähintään 23 vuotta 7 kuukautta vanha brittiläinen lintu.

• Pikku-, laulu- ja kyhmyjoutsenen väliset erot
• 
  Pikkujoutsenen nokka
• 
  Pikkujoutsenen lyhyt kaula ja vaakasuora pyrstö
• 
  Laulujoutsenen nokka
• 
  Laulujoutsenen suora kaula ja lyhyt pyrstö
• 
  Kyhmyjoutsenen nokkakyhmy ja punainen nokka
• 
  Kyhmyjoutsenen kaareva kaula ja pitkä, pystyyn nouseva pyrstö

Pikkujoutsen pesii Kuolan niemimaalla ja muualla Pohjois-Venäjällä Tyynen valtameren rannoille asti, sekä Pohjois-Amerikan arktisilla alueilla. Maailman populaation koko on noin 300 000 yksilöä. Ne muuttavat Vienanmeren, Suomen ja Viron kautta Elbe-joelle, Alankomaihin ja Britteinsaarille. Pohjois-Venäjän itäosien populaatiot talvehtivat Kiinassa ja Japanissa. Suomessa pikkujoutsenia nähdään säännöllisesti levähtämässä muuttomatkallaan, varsinkin keväisin. Laji ei pesi Suomessa.^[2]

Pikkujoutsen elää tundralla, järvissä, suurissa joissa, lahdissa, murtovesissä ja tulvivilla pelloilla.^[3]

Pikkujoutsenet pariutuvat eliniäkseen 2–3-vuotiaina. Kekomainen pesä tehdään kasvinjätteistä maalle lähelle vesirajaa, usein pienelle saarelle. Molemmat sukupuolet osallistuvat pesän rakentamiseen.^[3] Naaras munii 3–5 valkoista munaa, ja hautoo niitä 29–30 päivää koiraan vartioidessa pesää. Poikaset ovat lentokykyisiä 40–45 vuorokauden kuluttua kuoriutumisestaan. Pesä voi olla käytössä yli vuoden.^[3]

Syö kesäisin varsia, siemeniä, vesikasvien juuria, saroja, vitoja, levää ja pieniä selkärangattomia, sekä muina vuodenaikoina viljaa maissi-, ohra- ja soijapapupelloilta.^[3] Myös pesimispaikkoina toimivia vesistöjä reunustavat heinäkasvit muodostavat osansa pikkujoutsenen ravinnosta.

• EURING (englanniksi)

• Pikkujoutsen Lintukuva-verkkopalvelussa
• LuontoPortti: Pikkujoutsen (Cygnus columbianus ssp. bewickii)
• ITIS: Cygnus columbianus (englanniksi)