Unescon maailmanperintökohteet Indonesiassa
Unesco on nimennyt Indonesiasta kahdeksan kohdetta maailmanperintöluetteloon. Kohteet ovat merkittäviä kulttuuri- tai luonnonperintönsä ansiosta.[1]
Maailmanperintökohteiden sijainti
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Indonesia_location_map.svg/900px-Indonesia_location_map.svg.png)
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9d/Yellow_pog.svg/8px-Yellow_pog.svg.png)
Borobudur
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9d/Yellow_pog.svg/8px-Yellow_pog.svg.png)
Balin kulrruurimaisema
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/ab/Green_pog.svg/8px-Green_pog.svg.png)
Komodon kansallispuisto
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/ab/Green_pog.svg/8px-Green_pog.svg.png)
Lorentzin kansallispuisto
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9d/Yellow_pog.svg/8px-Yellow_pog.svg.png)
Prambanan
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9d/Yellow_pog.svg/8px-Yellow_pog.svg.png)
Sangiran
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/ab/Green_pog.svg/8px-Green_pog.svg.png)
Ujung Kulon
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0c/Red_pog.svg/8px-Red_pog.svg.png)
Kerinci Seblat
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0c/Red_pog.svg/8px-Red_pog.svg.png)
Gunung Leuser
Maailmanperintökohteet Indonesian kartalla
Maailmanperintökohteet
Paikka | Kuva | Sijainti | Kriteerit | Ala (ha) | Vuosi | Kuvaus | Viite |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Borobudurin temppelikompleksi | ![]() | Keski-Jaava 7°36′28″S, 110°12′13″E | Kulttuurikohde I, II, VI | 25 | 1991 | Borobudurin buddhalaistemppeli on rakennettu 700-800 -luvuilla. Sen rakennutti Jaavaa hallinnut Sailendra-dynastia. | [2] |
Prambananin temppelikompleksi | ![]() | Keski-Jaava ja Yogyakarta 7°45′8″S, 110°29′30″E | Kulttuurikohde I, II, IV | 1991 | Prambanan on 900-luvulla rakennettu hindulainen temppelialue. | [3] | |
Ombilinin hiilikaivos | ![]() | Sumatra 0°41′0″S, 100°46′0″E | Kulttuurikohde: (ii),(iv) | 2019 | Teollisuushistoriallinen kokonaisuus.[4] | ||
Sangiranin arkeologinen alue | Keski-Jaava 7°24′0″S, 110°49′0″E | Kulttuurikohde III, IV | 5600 | 1996 | Sangiranin alueelta tehdyissä kaivauksissa on löytynyt muinaisia homo erectuksen ihmisfossiileja. Ihmislajit ovat asuttaneet aluetta 1,5 miljoonaa vuotta ja alue on merkittävä ihmisen evoluution tutkimuksen kannalta. | [5] | |
Balin kulttuurimaisema: Subak-keinokastelujärjestelmä | ![]() | Bali 8°20′0″S, 115°0′0″E | Kulttuurikohde II, III, V, VI | 1454 | 2012 | Balin kulttuurimaisema koostuu riisipenkereistä ja vesitemppeleistä. Subak-keinokastelujärjestelmä juontaa juurensa 800-luvulle asti, ja se on muokannut voimakkaasti Balin saaren maisemaa. | [6] |
Komodon kansallispuisto | ![]() | Itäinen Nusa Tenggara 8°33′S, 119°29′E | Luontokohde VII, X | 219 322 | 1991 | Kansallispuiston vulkaaniset saaret tarjoavat elinympäristön komodonvaraanille, joita ei elä muualla maailmassa. Alue on tärkeä evoluution tutkimuskohde. | [7] |
Lorentzin kansallispuisto | ![]() | Papua 4°45′S, 137°50′E | Luontokohde VII, IX, X | 2 350 000 | 1999 | Kansallispuisto on Kaakkois-Aasian laajin suojelualue. Puiston alueella on erilaisia elinympäristöjä korkealta vuoristosta rannikon trooppiseen meriympäristöön. Alueella on myös tehty fossiililöytöjä, jotka kertovat Uuden-Guinean saaren evoluutiosta. Alue sijaitsee mannerlaattojen törmäyskohdassa ja se on geologisesti monimuotoinen. | [8] |
Ujung Kulonin kansallispuisto | ![]() | Banten ja Lampung 6°45′S, 105°20′E | Luontokohde VII, X | 78 525 | 1991 | Kansallispuisto sijaitsee Sundasalmella, Krakataun alueella. Kansallispuisto tarjoaa elinympäristön äärimmäisen uhanalaiselle jaavansarvikuonolle. | [9] |
Sumatran trooppinen sademetsä Gunung Leuserin kansallispuisto, Kerinci Seblatin kansallispuisto ja Bukit Barisan Selatanin kansallispuisto | ![]() | Sumatra 2°30′S, 101°30′E | Luontokohde VII, X | 2 595 124 | 2004 | Kansallispuistojen alueet kattavat 2,5 miljoonaa hehtaaria trooppisen sademetsän perintöä. Alueet tarjoavat elinympäristön useille uhanalaisille kasvi-, eläin- ja lintulajeille. | [10] |
Vaarantunut kohde
Lähteet
- ↑ Indonesia UNESCO. Viitattu 30.10.2016. (englanniksi)
- ↑ Borobudur Temple Compounds UNESCO. Viitattu 28.10.2016. (englanniksi)
- ↑ Prambanan Temple Compounds UNESCO. Viitattu 30.10.2016. (englanniksi)
- ↑ Ombilin Coal Mining Heritage of Sawahlunto Unesco. Viitattu 17.9.2022.
- ↑ Sangiran Early Man Site UNESCO. Viitattu 30.10.2016. (englanniksi)
- ↑ Cultural Landscape of Bali Province: the Subak System as a Manifestation of the Tri Hita Karana Philosophy UNESCO. Viitattu 30.10.2016. (englanniksi)
- ↑ Komodo National Park UNESCO. Viitattu 30.10.2016. (englanniksi)
- ↑ Lorentz National Park UNESCO. Viitattu 30.10.2016. (englanniksi)
- ↑ Ujung Kulon National Park UNESCO. Viitattu 30.10.2016. (englanniksi)
- ↑ Tropical Rainforest Heritage of Sumatra UNESCO. Viitattu 30.10.2016. (englanniksi)
Unescon maailmanperintökohteet Aasiassa
Afganistan | Arabiemiirikunnat | Armenia | Azerbaidžan | Bahrain | Bangladesh | Bhutan | Brunei |
Etelä-Korea | Filippiinit | Georgia | Indonesia | Intia | Irak | Iran | Israel |
Itä-Timor | Japani | Jemen | Jordania | Kambodža | Kazakstan | Kiina | Kirgisia |
Kuwait | Laos | Libanon | Malediivit | Malesia | Mongolia | Myanmar | Nepal |
Oman | Pakistan | Palestiina | Pohjois-Korea | Qatar | Saudi-Arabia | Syyria | Singapore |
Sri Lanka | Tadžikistan | Taiwan | Thaimaa | Turkki | Turkmenistan | Uzbekistan | Venäjä |
Vietnam |
Unescon maailmanperintökohteet Indonesiassa
- Balin kulttuurimaisema: Subak-keinokastelujärjestelmä
- Borobudurinin temppelialue
- Komodon kansallispuisto
- Lorentzin kansallispuisto
- Prambananin temppelialue
- Sangiranin arkeologinen alue
- Ombilinin hiilikaivos
- Sumatran trooppinen sademetsä: Gunung Leuserin kansallispuisto, Kerinci Seblatin kansallispuisto ja Bukit Barisan Selatanin kansallispuisto
- Ujung Kulonin kansallispuisto