Uskonto Virossa

Viro on yksi maailman vähiten uskonnollisista valtioista. Vain 14 % väestöstä pitää uskontoa merkittävänä osana päivittäistä elämäänsä.^[1] Suurin osa uskonnollisesta väestönosasta on kristittyjä, ja he jakautuvat vielä 90 eri liikkeeseen. Suurin osa Viron kristityistä on kuitenkin ortodoksikristittyjä tai luterilaisia. Ringo Ringveen mukaan uskonnolla ei koskaan ole ollut tärkeää roolia niin Viron "poliittisella kuin ideologisellakaan sotatantereella" ja että "1930-luvun lopulla vallinneet ajatukset valtion ja kirkon läheisemmistä suhteista päättyivät vuoden 1940 neuvostomiehitykseen". Sen lisäksi hän toteaa "uskonnollisten traditioiden kadonneen useimmista perheistä" Neuvostoliiton valtioateismin seurauksena. Ennen toista maailmansotaa virolaisista noin 80 % oli protestantteja ja suurin osa heistä luterilaisia.

Vuosien 2001 ja 2011 väestönlaskentojen välillä Virossa elävien ortodoksikristittyjen määrä ylitti luterilaisten määrän ja ortodoksisesta kirkosta tuli maan suurin kristillinen kirkkokunta. Kantavirolaisten keskuudessa luterilaisella kirkkokunnalla on kuitenkin yhä eniten kannattajia ja ortodoksisuutta harjoittaa lähinnä vironvenäläinen vähemmistö.

Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan Viron asukkaista 54 % ei koe yhteyttä mihinkään uskontoon, 16 % on ortodoksikristittyjä ja 10 % luterilaisia.^[2][3]

Katso myös

• Viron evankelis-luterilainen kirkko
• Islam Virossa

Lähteet

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en: Religion in Estonia