Varsinaiset siilit
| Varsinaiset siilit | |
|---|---|
 Siili (Erinaceus europaeus) | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Osaluokka: | Istukkanisäkkäät Eutheria |
| Lahko: | Eulipotyphla |
| Heimo: | Siilit Erinaceidae |
| Alaheimo: | Varsinaiset siilit Erinaceinae G. Fischer, 1814 |
| Suvut | |
| |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Varsinaiset siilit, joskus myös yksinkertaisemmin siilit[1] (Erinaceinae) on alaheimo siilien heimossa. Varsinaisia siilejä on 16 lajia viidessä suvussa ja ne ovat levittäytyneet Eurooppaan, Aasiaan, Afrikkaan ja Uuteen-Seelantiin. Amerikasta ja Australiasta puuttuvat siilit kokonaan.
Varsinaisten siilien alaheimon lajit tunnistaa helposti piikeistään, jotka ovat onttoa karvaa vahvistettuna keratiinilla. Siilien piikit eivät ole myrkyllisiä, eikä niissä ole väkäsiä, eivätkä ne lähde helposti irti niin kuin piikkisioilla. Siilit kuitenkin tiputtavat piikkinsä noin vuoden iässä ja kasvattavat uudet aikuisen yksilön piikit.
Kaikki alaheimon lajit ovat pääasiassa yöeläimiä, tosin osaa lajeista voi nähdä päivälläkin. Päivisin siilit nukkuvat yleensä pensaan, ruohon tai kiven suojassa tai maankolossa. Varsinaiset siilit käyttävät ravinnokseen pieniä selkärangattomia, käärmeitä, linnunmunia, haaskaa, sieniä, ruohonjuuria, marjoja ja meloneita. Kaikki villit siilit pystyvät viettämään talvihorrosta, vaikka kaikki eivät niin teekään.
Lähteet
- ↑ Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2, s. 310. (Englanninkielinen alkuteos The Encyclopedia of Mammals 2, sarjassa World of animals). Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6.
|
