Fredrik Saarela

Fredrik Saarela
Henkilötiedot
Muut nimet	Fredrik Villiam Saarela
Syntynyt	25. marraskuuta 1888 Alatornio
Kuollut	5. heinäkuuta 1955 (66 vuotta)
Jääkäri
Korkein sotilasarvo	jääkärikapteeni
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Fredrik Villiam Saarela (25. marraskuuta 1888 Alatornio – 5. heinäkuuta 1955) oli suomalainen jääkärikapteeni ja lääninhallituksen virkailija. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Erkki August Saarela ja Brita Kristiina Amanda Räihä. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1919 Hilda Lyydia Vuolon kanssa.

Saarela suoritti yksityisesti keskikoulukurssin Iin yhteiskoulussa vuonna 1930. Hän suoritti Taktiikan soveltamiskurssin vuosina 1925 ja 1927 ja komppanianpäälliköiden talvitoimintakurssin Sotkamossa ja kesätoimintajakson Suojeluskuntain päällystökoulussa vuonna 1933.

Tämä Alatorniolainen työmies liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 31. lokakuuta 1915 ja otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella ja Riianlahdella sekä Aa-joella. Saarela osallistui Libaussa järjestetyille lääkintäkursseille.

Saarela saapui Suomeen jääkärien pääjoukon mukana Varavääpeliksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918 ja sijoitettiin Suomen Valkoiseen armeijaan lääkintäaliupseeriksi ylennettynä 8. jääkäripataljoonaan, mistä hänet siirrettiin 6. huhtikuuta 1918 alkaen joukkueenjohtajaksi 6. Jääkärirykmentin 18. jääkäripataljoonan 1. komppaniaan ja otti osaa Suomen sisällissodan taisteluihin Ilveksessä, Hotakassa ja Muolaassa sekä etenemiseen Viipurin - Pietarin radalle.

Saarela palveli sisällissodan jälkeen 3. komppanian nuorempana upseerina edellämainitusta joukko-osastosta muodostetussa Jääkäripataljoona n:o 6:ssa, jolla myöhemmin on ollut nimet Jääkäripataljoona n:o 3, Kajaanin sissipataljoona ja Pohjanmaan jääkäripataljoona. Armeijasta hän erosi 24. syyskuuta 1919 ja siirtyi suojeluskuntajärjestön palvelukseen ja toimi paikallispäällikkönä Sievillä 1. helmikuuta - 31. maaliskuuta 1920 välisen ajan ja Karttulassa 1. huhtikuuta 1920 - 1. helmikuuta 1922 välisen ajan sekä Leppävirralla 1. helmikuuta 1922 - 1. tammikuuta 1925 välisen ajan. Hänet määrättiin 1. helmikuuta 1925 Kuopion suojeluskuntapiirin 3. alueen ja 1. huhtikuuta 1932 Pohjolan suojeluskuntapiirin 5. alueen päälliköksi, missä tehtävässä hän palveli vuoteen 1938 saakka, jolloin erosi vakinaisesta palveluksesta.

Saarela osallistui talvisotaan pataljoonan komentajana Jalkaväkirykmentti 40:ssä ja osallistui taisteluihin Savukoskella, Joutsijärvellä, Märkäjärvellä ja Viipurinlahdella. Jatkosotaan hän osallistui Hanhikosken varuskunnan päällikkönä, mistä hänet siirrettiin myöhemmin Rovaniemen varuskunnan komendantiksi ja osallistui vuonna 1944 Pohjois-Suomen evakuointijärjestelyihin.

Saarela toimi sotien jälkeen Lapin lääninhallituksen hintaosaston virkailijana vuoteen 1955 saakka. Hän oli myös sodan jälkeen syytettynä ns. asekätkentäjutussa.

Saarela toimi Vapaussodan Rintamamiesliiton alueasiamiehenä ja liittohallituksen jäsenenä vuosina 1939 – 1944.

    Ylennykset ja kunniamerkit    

Ylennykset		Kunniamerkit
Hilfsgruppenführer 10. kesäkuuta 1917 Varavääpeli 11. helmikuuta 1918 Vääpeli 7. toukokuuta 1918 Vänrikki 29. toukokuuta 1918 Luutnantti 16. toukokuuta 1927 Kapteeni 29. tammikuuta 1938		Vapaudenristi 3. lk. Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki Vapaussodan muistomitali soljen kera Talvisodan muistomitali Väestönsuojelun ansiomitali Jääkärimerkki Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi

• Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
• Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.