Uskonnoton kasvatus

Uskonnoton kasvatus viittaa sekulaariin tai ateistiseen kasvatukseen.

Suomessa

Suomessa lasten päivähoidossa annetaan uskontokasvatusta tai elämänkatsomustietokasvatusta. Kasvatuksessa on kunnioitettava lapsen huoltajien vakaumusta. Perustuslain 11 § turvaamaa oikeutta ajatuksenvapauteen käyttää esiopetusikäisten kohdalla huoltaja, joka valitsee joko uskontokasvatuksen tai elämänkatsomustietokasvatuksen.^[1]^[2]^[3]

Suomen perustuslain 11 §:n 2 momentin perusteella ketään ei voida velvoittaa osallistumaan vakaumuksensa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Tämän perusteella koulun oppilasta ei voida velvoittaa osallistumaan jumalanpalvelukseen, uskonnolliseen päivänavaukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen.^[4] Nykyinen käytäntö on, että oppilaan huoltaja ilmoittaa, jos oppilas ei osallistu uskonnon harjoittamiseen. Ilmoituksen voi tehdä kertaluontoisesti esimerkiksi kouluun ilmoittauduttaessa tai tapauskohtaisesti. Ilmoituksen jälkeen koulun on huolehdittava siitä, että oppilas ei osallistu kyseisiin tilaisuuksiin. Koululla on vastuu oppilaan turvallisuudesta myös silloin, kun oppilas ei osallistu koulun järjestämään uskonnolliseen tilaisuuteen. Koulu järjestää oppilaalle tilaisuuden ajaksi muuta toimintaa. Lukiossa ilmoituksen tekee oppilas itse.^[4]

Suomessa uskontokuntiin kuulumattomia koululaisia on kaikista oppilaista noin 10–15 prosenttia. Elämänkatsomustietoa opiskelevien määrä oli vuonna 2008 3 prosenttia kaikista Suomen koululaisista.^[5]

Suomessa perustettiin vuonna 1990 uskonnottomien nuorten aikuistumisleirejä järjestämään Prometheus-leirin tuki ry.^[6] Leiri käydään yleensä kahdeksannen tai yhdeksännen luokan jälkeen, 14–15-vuotiaana.^[7] Nimensä Prometheus-leiri on saanut kreikkalaisen jumaltaruston Prometheus-titaanilta, joka varasti tulen jumalilta ja antoi sen ihmisille. Leirin tavoitteena on rohkaista nuoria pohtimaan asioita, hahmottamaan ja kehittämään omaa elämänkatsomustaan, kunnioittamaan itseään ja muita sekä ottamaan vastuun itsestään ja maailmasta.^[8]

Katso myös

Raising Noodles on yhdistys vanhemmille, jotka kasvattavat lapsiaan sekulaarin humanismin periaatteiden mukaisesti.

Lähteet

↑ Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (PDF) 2000. Opetushallitus. Viitattu 28.5.2010.
↑ Päiväkodit ja uskonnonvapaus Uskonnonvapaus.fi. Viitattu 28.5.2010.
↑ Elämänkatsomustietokasvatuksen opetussuunnitelma Et-opetus.fi. Tampereen vapaa-ajattelijat ry ym. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 28.5.2010.
↑ ^a ^b Perusopetuslain muutoksen vaikutukset uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetukseen sekä koulun toimintaan (PDF) Opetushallitus. Arkistoitu 18.1.2007. Viitattu 26.1.2010.
↑ Tuovinen, Jussi: Uskonnottomana koulumaailmassa ja yhteiskunnassa 31.8.2009. Suomen humanistiliitto. Viitattu 20.10.2009. ^{[vanhentunut linkki]}
* Virkkunen, Kaisa: Uskonnottomana koulumaailmassa ja yhteiskunnassa. Pro gradu -työ: Oulun yliopisto, kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö, kasvatustiede. Oulu: K. Virkkunen, 2008.
↑ Niemelä, Kati: Rippikoulu ja Prometheus-leiri aikuistumisriitteinä Kirkon tutkimuskeskus. Arkistoitu 31.5.2008. Viitattu 26.8.2007. Julkaistu teoksessa Kuure, Tapio & Vuori, Mika & Gissler, Mika (toim.): Viattomuudesta vimmaan: Lapsuudesta nuoruuteen -siirtymävaiheen tarkastelua. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto: Nuorisoasiain neuvottelukunta: Stakes, 2002. ISBN 951-33-1303-4.
↑ Protu-UKK Kotkanpesä. Arkistoitu 26.2.2008. Viitattu 3.10.2009.
↑ Prometheus-leiritoiminnan periaatteet Prometheus-leirin tuki ry. Arkistoitu 2.1.2004. Viitattu 28.7.2007.

Kirjallisuutta

Brockman, Chris: Ateisti kertoo lapselleen jumalista. (What about gods?, 1978.) Kuvittanut Anna Cammisotto. Suomeksi toimittanut ja kääntänyt Kimmo Sundström. Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto, 1986.
Paasio, Ulla: Hilla pohtii uskontoja. Kuvitus Kaarina Löfgren. Littoinen: Ulla Paasio, 2008. ISBN 978-952-92-4241-2.